Kerimäen lukiolaiset aikovat yhä taistella, lyseossa puolustetaan ison talon etuja — lue kiihtyneen lukiolakkautuskeskustelun käänteet tästä!

Kerimäen lukion lakkauttamaisesta järjestettiin tiistaina kuulemistilaisuus. Tie kuulemistilaisuuteen on ollut pitkä, mutta tillannetta on osattu odottaa. Kerimäellä pelätään vaikutuksia, jos lakkauttaminen toteutuu.

Antti Varonen

Kerimäen lukiolaiset aikovat yhä taistella, lyseossa puolustetaan ison talon etuja — lue kiihtyneen lukiolakkautuskeskustelun käänteet tästä!

Kerimäen lukion jatko on ollut vaakalaudalla jo usean vuoden ajan, ja keskustelut sen lakkauttamisesta ovat kiihtyneet viimeistään Punkaharjun lukion lakkauttamisen myötä.

Asia nousi tapetille jälleen elokuussa, kun Savonlinnan sivistyslautakunta päätti järjestää kuulemistilaisuuden lukion jatkosta.

Antti Varonen

Tällä kertaa tilanne näyttää kerimäkeläisten silmistä pahemmalta kuin koskaan aiemmin. Savonlinnan kaupunki valmistautuu lopettamaan lyseon lukion Kerimäen yksikön alkaneen lukuvuoden jälkeen.

Taustalla raja ja oppilasmäärät

Antti Varonen

— Kehotan Kerimäen yläkoulun ysiluokkalaisia pohtimaan sitäkin vaihtoehtoa, että jatkaisi opiskelua Kerimäen lukiossa Savonlinnan vaihtoehtojen sijaan. Näin hieno opiskeluvaihtoehto ei menisi lakkautettavaksi, Kerimäen lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Aku Pulkkinen sanoo.
— Kehotan Kerimäen yläkoulun ysiluokkalaisia pohtimaan sitäkin vaihtoehtoa, että jatkaisi opiskelua Kerimäen lukiossa Savonlinnan vaihtoehtojen sijaan. Näin hieno opiskeluvaihtoehto ei menisi lakkautettavaksi, Kerimäen lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Aku Pulkkinen sanoo.

Merkittävin tiistaina järjestetyssä kuulemistilaisuudessa esitetty syy lakkauttamiselle oli koulutuksen hinta sekä opiskelijamäärät. Kerimäen lukion oppilaskohtaiset nettomenot viime vuonna olivat 9 190 euroa, kun ne keskustassa olivat 6 880 ja Taidelukiossa 8 032 euroa.

Kerimäellä oppilaita on tällä hetkellä ykkös- ja kakkosluokilla yhteensä 18. Kerimäen lukion kolmoset siirtyivät jo vuosi sitten Savonlinnaan lyseon lukioon, kun sähköiset ylioppilaskirjoitukset joka tapauksessa järjestetään siellä.

Kerimäen koulun ysiluokkalaisilta on kouluvuoden alkaessa kysytty, kuinka moni paikkakunnan lukioon hakeutuisi.

Kyselyn perusteella kiinnostuneiden lukumäärä ei näyttäisi pelastavan lukiota.

— Aika epätodennäköistä se on kyselyjen perusteella. Vain pieni osa on tänne hakemassa, Kerimäen lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Aku Pulkkinen myönsi elokuussa.

— Huono juttu lukion lopettaminen olisi Kerimäelle. Täällä ei olisi lainkaan toisen asteen opiskelumahdollisuutta. Matkat kaupunkiin vievät aikaa.

Uutinen oli odotettu, mutta silti pettymys

Pettymyksensä ovat ilmaisseet myös lukion entiset opiskelijat. Vuoden 2015 ylioppilas Jesse Härkönen kommentoi asiaa Itä-Savon Mielipide-osastolla onnittelemalla kaupunkia elinvoimaisen lukion näivettämisestä vain puolen vuosikymmenen aikana.

— Sinetti lukiokoulutuksen loppumiseen Kerimäellä lyötiin kuntaliitosneuvotteluissa. Kun sopimuksessa Kerimäen ja Punkaharjun lukioiden säilyttäminen vaihtui säilyttämiseksi Lyseon sivutoimipisteinä, oli ensimmäinen naula arkkuun lyöty.

Myös opiskelijakunnan puheenjohtaja Pulkkinen totesi Itä-Savolle, ettei Kerimäen lukion lopettamisen valmistelu tullut yllätyksenä.

— On tämä ollut tiedossa, kun opiskelijamäärä on ollut niin vähäinen.

Pulkkisen mielestä Kerimäen lukion näivettyminen johtuu merkittävältä osin jatkuvasta lopetusuhasta.

— Lähemmäs viisi vuotta on vatvottu, että lukio ei ehkä jatku täällä. Epävarmuus karsii hakijoita.

Samaa kirjoitti mielipiteessään Härkönen.

— Hakemista Kerimäelle alettiin epäröidä jo kuntaliitoksen alla, koska sen pelättiin vievän lukion nopeasti. Sittemmin useasti toistuneet lakkauttamishankkeet karkottivat pois suuren osan myöhemmistä hakijoista. Viimeinen niitti oli päätös siirtää kolmas vuosiluokka keskustaan.

Vain harvat olivat enää valmiita hakeutumaan kahdeksi vuodeksi kouluun tietäen, että jo muutenkin raskaan abivuoden alla on edessä siirtyminen uusiin kuvioihin ja uuteen toimintakulttuuriin opettelu.

Vastakkain ison lukion edut ja pienen lukion tunnelma

Savonlinnan Lyseon lukion rehtori Ismo Falck kertoi kuulemistilaisuudesta opiskelusta 386 opiskelijan keskustan toimipisteessä. Yhden suuren keskustan lukion etuna Falck pitää sitä, että iso määrä opiskelijoita mahdollistaa vuosiluokkiin sitoutumattoman opiskelun, monipuolisen valinnaistarjonnan ja omatahtisen opiskelun.

Ryhmäkoot vaihtelevat 4:stä 40:een. Yhteistyötä tehdään niin Xamkin kuin Lappeenrannan teknillisen yliopistonkin kanssa.

Falck sai vastata näin puolustukseen, jonka Pulkkinen esitti jo aiemmin. Hänen mielestään Kerimäellä lukiota käyvät saavat nauttia oivallisesta oppimisympäristöstä.

Välineet, tilat ja opetus saavat kiitosta. Opiskelijakunnallakin on tavallista enemmän vaikutusvaltaa.

— Voimme oikeasti vaikuttaa hallintoon, Pulkkinen sanoi.

Vaikuttaako opettajien kohtalo yläkouluun?

Vararehtori Rea Soini Kerimäen lukiosta sanoi elokuussa, että koulun lakkautus olisi ikävää oppilaiden ohelle myös opettajille.

— Meillähän on ihan loistavat tilat täällä. Ei tämä sivistyslautakunnan esitys silti ole yllätys kenellekään, vaikka lukio koetaan Kerimäellä tärkeäksi, Soini totesi.

Kuulemistilaisuudessa vakuutettiin, ettei vakinaisille opettajille tulisi Kerimäellä irtisanomisia. Tietyissä aineissa tunteja yhdisteltäisiin Kerimäen ja Punkaharjun yläkoulujen ja mahdollisesti keskustan kanssa. Opetuksen tuntikehyksestä säästöjä kertyisi ensi vuonna noin sata tuntia. Opettajien määrässä se merkitsisi viiden opettajan työpanosta.

Jesse Härkönen toi mielipiteessään esiin huolen siitä, miten tämä vaikuttaa yläkoululaisiin Kerimäellä. Hänen mukaansa kiertävien opettajien käyttäminen aiheutaa lisäkustannuksia.

— Vaihtoehtoisesti olisi löydettävä kirjavaan ainekattaukseen pätevöityneitä opettajia. Koska se ei ole realistista, on seurauksena, että tuntien riittämiseksi jäljelle jäävät opettajat joutuvat opettamaan itselleen vieraita aineita, mikä ei luonnollisestikaan palvele oppimisen edellytyksiä.

Mitä tapahtuu kiinteistölle?

Tiistain keskustelutilaisuudessa vs. sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen kertoi, että varhaiskasvatuksen siirtämistä yhtenäiskoulun ja lukion tiloihin kiinteistökustannusten jakajiksi selvitellään.

Tällä hetkellä alakoulu on täynnä ja lukiosta lakkauttamisen yhteydessä vapautuisi vain kaksi luokkatilaa, mihin ei päiväkotitoimintoja paljon siirrellä.

Lukiolaiset jatkavat viivytystaistelua

Kerimäen lukion lakkautussuunnitelmista voi jättää kirjallisia kannanottoja sivistyslautakunnalle 26.9. saakka. Sivistyslautakunta on 5.10., kaupunginhallitus 30.10. ja valtuusto 13.11.

Opiskelijoiden Pulkkinen vakuuttaa, ettei käsiä ole vielä nostettu kokonaan pystyyn. Lukiolaiset aikovat syksyn aikana vielä markkinoida Kerimäen lukiota alueen ysiluokkalaisille.

— Jospa saisimme vielä vähän nykyisiä ysejä enemmän tänne. Jos 15—20 oppilasta hakisi tänne, omalla lukiolla olisi vielä säilymisen mahdollisuus.

Kuulemistilaisuudessa sanottua

Viime aikoina on itketty Savonlinnan seudulla yliopiston filiaalin lakkauttamista. Tässä on sama menossa, kuihdutetaan syrjäalueita. | Vanhaisäntä Erkki Pennanen

Abien kyydeillä kulkee myös muita Kerimäeltä tälläkin hetkellä. | Lyseon lukion rehtori Ismo Falck

Tämänhetkisen opettajatilanteen mukaan ilman lukiotunteja kuudella virkaopettajalla ei tunnit täyttyisi. Lisätuntien tarve olisi 4–15 tuntia viikossa. Eläköitymisiä ei ole luvassa. | Lukion Kerimäen toimipisteen apulaisrehtori Rea Soini

Punkaharjun lukio oli hyvä esimerkki siitä, että pienikin lukio pärjää ylioppilaskirjoituksissa. | Lukion ja yläkoulun lehtori Antti Harmanen

Punkaharjulla oli huipputuloksia ja surkeita tuloksia, mutta ne jostain syystä unohdettiin. Isoissa yksiköissä ei tulokset hirveästi heilahtele, kun massa on isompi. Tutkimusten mukaan äidin sosiaalinen tausta ratkaisee eniten ylioppilaskirjoituksissa pärjäämisessä. | Lyseon lukion rehtori Ismo Falck

Tässä tilanteessa ei ehkä oltaisi, jos olisi herätty asiaan aiemmin. Ikäluokka voisi olla 15–20. Mikä saisi oppilaat valitsemaan Kerimäen toimipisteen? | Entinen Kerimäen lukion ja yläkoulun rehtori Jaakko Hassinen

Kaikkia puheita Kerimäen toimipisteen lakkauttamisesta on pyritty välttämään. Eikä keskustasta ole tultu esittelemään Lyseon lukiota tänne ihan herkkyyssyistä. | Lyseon lukion rehtori Ismo Falck

Hypoteesi: Jos Kerimäelle muuttaisi yhtäkkiä paljon lapsiperheitä ja lestadiolaisia, onko mahdollista aloittaa lukiotoiminta uudelleen? | Entinen Kerimäen lukion ja yläkoulun rehtori Jaakko Hassinen

Olen estänyt opiskelijoita vaihtamasta Lyseoon keskustaan, mutta ei se pitemmän päälle käy. Syy, että on kerimäkeläinen, ei ole este, ettei voi ottaa keskustaan. | Lyseon lukion rehtori Ismo Falck

Sivistyslautakunta ei ole helpon asian edessä ja sen tulisi käyttää kokonaisvaltaista harkintaa. | Sivistyslautakunnan varapj. Merja Mustonen

IS-työryhmä | Ossi Tynkkynen, Eeva Mikkonen, Anniina Jeskanen

Anniina Jeskanen

Anniina Jeskanen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.