Pertti Salo tiesi jo heinäkuussa, että herkkutatteja ei tänä vuonna tule — Herkkutatin herääminen vaatii heinäkuun helteen ja kunnon ukkossateen

Puolukka on kypsää ja sienikausi jatkuu, kun suppilovahverokausi on lähtenyt käyntiin. Herkkutattien puuttuminen sienimetsästä ihmetyttää. Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestarilla on asiaan selitys.

Ulla Ylisaari

Herkkutatin löytäjä on voinut tänä syksynä onnitella itseään, sillä sato on ollut olematon.
Herkkutatin löytäjä on voinut tänä syksynä onnitella itseään, sillä sato on ollut olematon.

Sienten kerääjiä ja ostajia on tänä syksynä kummastuttanut se, että herkkutattisato on jäänyt lähes olemattomaksi, kun muita sieniä, kuten haaparouskuja ja kantarelleja, on kuitenkin löytynyt.

Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Pertti Salo on sienien kanssa tekemisissä paitsi työnsä puitteissa myös sieniharrastuksensa myötä.
— Minä olen löytänyt tänä vuonna kaksi syömäkelpoista herkkutattia. Viime vuonna löysin kuitenkin kolme kopallista, Salo kertoo.

1970-luvun puolestavälistä asti herkkutatteja kerännyt Salo sanoo tienneensä jo heinäkuussa, että herkkutatteja ei tänä vuonna tule.
Syykin on selvillä.

— Herkkutatti on tällainen ihmeellinen otus: se vaatii kuuman heinäkuun. Pitää olla hellekesä alla, ja kun sen jälkeen tulee ensimmäinen ukkoskuuro, herkkutatit pamahtavat pintaan.

Salo ei ole varma, menikö kotiseudulla Porvoossa lämpö kertaakaan helteen puolelle menneenä kesänä.

— Jos on pari, kolme viikkoa 30 astetta lämmintä, niin voi odottaa hyvää herkkutattisatoa. Helteen jälkeen tarvitaan vain kunnollinen ukkossade. Se ei välttämättä vielä herätä muita sieniä, mutta herkkutatit heräävät.

Herkkutatti on tällainen ihmeellinen otus: se vaatii kuuman heinäkuun.

Hän sanoo keskustelleensa aiheesta Luomus-kollegoidensa sekä Suomen Sieniseuran ihmisten kanssa.
— Mielipide on hyvin pitkälti tämä.

Herkkutattien puuttuminen sienivalikoimasta on ollut ilmeistä myös sienten ja marjojen ostajalle.

— Kantarellia tuli keskinkertainen sato, rouskuja tuli ihan hyvin, ja tatin osalta voidaan puhua ihan pyöreästä nollasta, toteaa Kauko Pesonen Marjamarkkinoinnista.

Puolukka on, kuten kaikki muukin luonnossa kasvava, ollut pari viikkoa myöhässä.
— Puolukan satomäärä ei ole niin suuri kuin viime vuonna — sehän on ihan selvä juttu. Paikoitellen sitä on ihan hyvin.

Ilkka Kankkunen Saimaan Marja Ky:stä kertoo, että haaparouskua ja kantarellia tulee vielä.

— Suppilovahveroita alkoi tulla viime viikolla.
Kevyt pakkasyö tekisi suppilovahveroille hyvää.

— Siinä laatu paranee. Se kestää hyvin muutaman asteen pakkasen ja säilyy sitten aika pitkään tuoreenakin.

Puolukan hän arvelee olevan irtomyyntiin kelvollista vielä ensi ja seuraavan viikon, jos ilmat ovat suosiolliset. Myöhempää marjaa käytetään mehuihin ja hilloihin.
Viimeisenä metsämarjoista kerätään karpaloita.

—Olen kuullut, että suolla olisi nyt vettä ja kerääminen olisi hankalaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.