Yhdistykset ja seurat halutaan mukaan jättipalsamin kitkentään — Katso listasta, kuinka voit itse estää vieraskasvien leviämisen luontoon!

Kohteita on erityisesti Nätkillä, Kellarpellossa, Nojanmaassa ja Pihlajaniemellä.

Juha Jantunen

Jättipalsamiesiintymien kitkemiseen tarvitaan joukkovoimaa.
Jättipalsamiesiintymien kitkemiseen tarvitaan joukkovoimaa.

 Kitkeminen pitää tehdä alkukesän aikana ennen kuin kasvi siementää. — Tiina Pulkkinen

Yhdistyksiä ja seuroja kutsutaan tänä kesänä jättipalsamin ja muiden vieraskasvien torjuntatalkoisiin. Tarkoituksena on osoittaa niille omat kummikohteet, jotka ne voisivat pitää pitkäjänteisesti puhtaina vieraslajeista.

Tähän saakka taistelua vieraslajeja vastaan ovat käyneet lähinnä Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys, Savonlinnan kaupungin puisto-osasto sekä Asukasloikka-hankkeesta viime kesänä rahoitettu Siistit Saaret -hanke järjestämällä talkoita yksityisille ihmisille.

— Meillä on jo aika kattavasti tietoa siitä, missä esiintymiä on. Mutta lajien kitkeminen pois luonnosta on pitkäjänteistä ja koordinointia vaativaa hommaa, joten haluamme kutsua mukaan myös yhdistyksiä ja seuroja, kertoo Suomen Luonnonsuojeluliiton vuoteen 2023 saakka jatkuvan VieKas-hankkeen aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Yhdistyksiä tullut jo mukaan

Useita seuroja on jo ilmoittautunut mukaan vieraslajitalkoisiin, toteaa YTY — ympäristötekoja yhteisöllisesti -hankkeen koordinaattori Tiina Pulkkinen.

— Mukaan lähteminen on luonteva ratkaisu esimerkiksi silloin, jos yhdistyksellä on vaikkapa oma kiinteistö, jonka alueella vieraslajia tavataan.

Itse asiassa vieraslajilaki velvoittaa kiinteistön omistajan tai haltijan huolehtimaan kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajien leviämisen estämiseksi.

YTY-hankkeessa aiotaan tehdä konkreettista kitkentää lähinnä kaupungin keskustassa ja siihen rajoittuvilla asuinalueilla.

— Kohteita on erityisesti Nätkillä, Kellarpellossa, Nojanmaassa ja Pihlajaniemellä, Pulkkinen luettelee.

Kitkettävä ennen kuin siementää

Jättipalsamin säkityksestä kitkemisen yhteydessä ollaan tänä kesänä luopumassa.

— Se aiheuttaa lisähankaluutta, sillä pussit täytyy kuljettaa poltettaviksi, Pulkkinen toteaa.

Jo viime vuonna kokeiltiin menetelmää, jossa maasta irti nypityt varret kasattiin yhteen paikkaan niin, että ne ovat kokonaan irti maasta eikä juurtumisen vaaraa ole.

Omatoimisen kitkijänkin on hyvä tietää, että maakosketuksen voi käytännössä estää kokoamalla irti repäistyn kasvuston esimerkiksi risujen päälle kuivumaan.

— Kitkeminen pitää tehdä alkukesän aikana ennen kuin kasvi siementää. Isommilla kasvustoilla joudutaan tyytymään kasvuston niittämiseen.

YTY-hanke on rahoitettu Asukasloikka-hankkeesta.

Palsamista ei päästä enää kokonaan eroon

EU:n vieraslajien hallintasuunnitelmassa Suomen tavoitteena on päästä kokonaan eroon jättiputkesta 20 seuraavan vuoden aikana.

Jättipalsamin torjunta kannattaa puolestaan keskittää luonnoltaan arvokkaimmille alueille, joita ovat erityisesti suojelualueet ja niiden lähellä sijaitsevat alueet sekä erilaiset rannat, kuten rantalehdot ja purojen ja jokien rannat.

Jättipalsamin leviämistä on pyrittävä estämään erityisesti siellä, missä laji on vielä vähälukuinen. Virtavesien rannoilla torjunta tulee aloittaa yläjuoksulta.

Puutarhaharrastajia aiotaan lisäksi valistaa koristekasveina käytettävien arabiansulkahirssin ja mesisilkkiyrtin maahantuontikiellosta.

Tärkeää on lisäksi tiedottaa Suomen rajojen tuntumassa olevien haitallisten vieraslajikasvien leviämismahdollisuuksista Suomeen. EU:n vieraslajiluettelossa tällaisia uusia lajeja ovat kiehkuravesirutto, kampaärviä, peittolapaheinä, vesikaijalehti ja värigunnera.

Luonnossa huomaamastaan haitallisesta vieraslajista voi ilmoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle tai Luken ylläpitämään Vieraslajit.fi-sivustolta löytyvään karttaan.

Tietoa vieraslajeista ja niiden kitkemisestä saa Jättipalsami-illassa, joka pidetään järjestötalo Kolomosen tiloissa 3. kesäkuuta kello 18. Tilaisuuden järjestää VieKas-hanke yhteistyössä YTY-hankkeen ja Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Älä levitä vieraskasveja luontoon

• Suosi haitattomaksi todettuja koristekasveja ja luonnonkasveja, älä tuo kasveja matkoilta
• Käytä lajeja ja lajikkeita, jotka leviävät heikosti
• Istuta puutarhakasveja vain pihapiiriisi ja hoida ne niin, etteivät kasvit leviä pihasta
• Käsittele puutarhajäte tontillasi, älä vie puutarhajätettä metsään
• Ota huomioon eläinten ulkomailta tuonnin vaatimukset
• Vahdi lemmikkejäsi, etteivät ne pääse karkaamaan
• Hävitä akvaario ja sen kasvit asianmukaisesti, älä kippaa niitä luonnonvesiin
• Tarkkaile mahdollisten vieraslajien esiintymistä lähiympäristössä
• Huolehdi, ettei eläinvieraslajeille löydy tontiltasi syötävää ja pesä-/lisääntymispaikkoja

Luetuimmat