Vammaisalalla olisi töitä tarjolla Etelä-Savossa, mutta ala ei kiinnosta opiskelijoita – Vave-hanke yrittää parantaa tilannetta

Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää koulutusta ja herättää alan kiinnostavuutta.

Arja Reinikainen

Vammaisalan ammattilaiset Anne Holopainen, Sari Kautto ja Anna Asikainen kannustavat sosiaalialan opiskelijoita tutustumaan vaikkapa työharjoittelussa vammaisalan töihin.
Vammaisalan ammattilaiset Anne Holopainen, Sari Kautto ja Anna Asikainen kannustavat sosiaalialan opiskelijoita tutustumaan vaikkapa työharjoittelussa vammaisalan töihin.

Vielä opiskellessaan sosionomiksi Anna Asikainen oli sitä mieltä, että hän haluaa suuntautua lapsi- ja nuorisotyöhön.

Työharjoittelu Pihlajarinteen palvelukodissa Pieksämäellä muutti suunnitelmat.

– Harjoitteluaikana sain tutustua todella ihaniin ja persoonallisiin ihmisiin ja totesin, että työskentely vammaisten kanssa on ihan mun juttu.

Asikainen on työskennellyt vammaisalalla kymmenkunta vuotta, viimeiset neljä vuotta ohjaajana Vaalijalan kuntayhtymän Marian palvelukodissa Pieksämäellä.

Myös Pieksämäellä Savas-säätiön Rahkapuiston toimintakeskuksen vastaavana ohjaajana työskentelevä Anne Holopainen harkitsi opiskeluaikana suuntautuvansa joko lapsi- ja nuorisotyöhän tai vaihtoehtoisesti mielenterveyspuolelle.

Holopaisenkin suunnitelmat muuttuvat hänen päästessään tutustumaan vammaistyöhön.

Teknologia auttaa kommunikaatio-ongelmissa

Molempia työssä vammaisten parissa kiehtoo työn monipuolisuus.

– Työssä elämme asiakkaiden arkea. Teen työtäni asiakkaiden kotona tai käyn heidän kanssaan päivätoiminnassa, auttamassa heitä tavallisissa arkisissa asioissa kuten kaupassa tai lääkärillä käynneissä, Asikainen kertoo.

Myös yoimintakeskuksessa työpäivät ovat sisällöltään hyvin vaihtelevia.

– Asiakkaiden kanssa käydään kuntosalilla, uimassa, ulkoillaan, harjoitellaan sosiaalisia taitoja sekä arjen taitoja. Päiviin mahtuu lisäksi muun muassa kädentaitoja, akateemisia taitoja, musiikkia, aistituokioita ja taidetta, Holopainen kertoo.

Oman haasteensa työhön tuovat vammaisuuteen liittyvät käyttäytymishäiriöt.

– Yllättäviin tilanteisiin pystytään varautumaan monin eri tavoin. Kommunikointiongelmiin taas on apuna teknologia, Asikainen ja Holopainen kertovat. 

Koulutettuja työntekijöitä on vaikea löytää

Vammaisala on merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa, mutta alaa vaivaa työvoimapula.

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on yhdessä työnantajien ja eri oppilaitosten käynnistänyt kaksivuotisen Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (Vave) -hankkeen.

‒ Pyrimme vahvistamaan yhteistyötä oppilaitosten, työnantajien, yhdistysten sekä työ- ja elinkeinopalvelujen kesken. Tavoitteena on parantaa työvoiman saatavuutta kehitysvamma-alalle, kertoo projektipäällikkö Sari Kautto Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Jatkuvasta työvoimapulasta kärsii esimerkiksi Vaalijalan kuntayhtymä.

Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen toteaa, että koulutetun työvoiman saatavuus on välttävä tai heikko koko Vaalijalan alueella lukuun ottamatta Kuopiota ja Jyväskylää.

Vaalijala työllistää non 1 350 työntekijää, joista Pieksämäellä kuntoutus- avopalveluyksiköissä noin 700 työntekijää.

Työvoimapulaa kuntayhtymässä on pyritty helpottamaan kouluttamalla esimerkiksi lähihoitajia oppisopimuksella sekä sairaanhoitajia yhteistyössä Diakin kanssa.

Vammaistyön opinnoillakin heikko vetovoima

Kehittämishankkeessa kartoitetaan yhdessä Etelä-Savon vammaisalan palveluntarjoajien kanssa tulevaisuuden osaamistarpeita.

– Tarkoituksena on kehittää Etelä-Savoon hankkeessa mukana oleviin toisen asteen oppilaitoksiin vammaisalalla valinnainen tutkinnon osa sekä kehittää samalla Diakin avoimen ammattikorkeakoulun vammaisalan osaamiskokonaisuutta, Kautto kertoo.

Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin on mahdollista sisällyttää vammaisalalle suuntaavia opintoja, mutta vammaistyön opintojen vetovoima on Kauton mukaan vähäinen.

–  Syynä voi olla tiedon puute ja ennakkoluulot vammaisia kohtaan. Käytäntö on osoittanut, että vammaistyön opinnot voivat jäädä melko vähäisiksi opintojen valinnaisuuden vuoksi ja opiskelijoille ei pääse syntymään käsitystä monipuolisesta vammaisalan työstä, Kautto sanoo.

Vave-hanke

Mukana monta toimijaa

Hankkeen tavoitteena on vammaisalan vetovoiman ja koulutuksen kehittäminen

Hallinnoija on Diakonia-ammattikorkeakoulu

Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama hanke

Rahoittajina mukana Etelä-Savon Koulutus Oy / Etelä-Savon Ammattiopisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ammattiopisto SAMIedu, Kirkkopalvelut ry / Seurakuntaopisto, Savas-Säätiö ja Vaalijalan kuntayhtymä

Hankkeen kokonaisbudjetti lähes 1,4 miljoonaa euroa

Juttua muokattu 6.10.: Diakiin viitattiin virheellisesti ammattikouluna, korjattu ammattikorkeakouluksi.

Kommentoidut