Haulikkoammunnasta Savonlinnan Luhtislammen suurin kiista

Valmista kompromissia ei löytynyt keskiviikon keskustelutilaisuudessa

Jaana Hänninen

Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Ari Vehviläinen (oik.) sanoo, että seura ei voi noudattaa Kari Terhon toivomusta ja lopettaa haulikkoammuntoja.  Harjoitteluun tarvitaan turvallinen ja valvottu paikka.
Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Ari Vehviläinen (oik.) sanoo, että seura ei voi noudattaa Kari Terhon toivomusta ja lopettaa haulikkoammuntoja. Harjoitteluun tarvitaan turvallinen ja valvottu paikka.

Siluettirata ja haulikkoradat ovat suurin kiistakysymys Savonlinnan Luhtislammen ampumaradan uudessa ympäristöluvassa. Tämä kävi ilmi, kun luvanhakijat ja lupahakemuksesta muistutuksen jättäneet asukkaat keskustelivat kaupungin ympäristövirkamiesten järjestämässä tilaisuudessa Kellarpellon koululla keskiviikkoiltana.

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee tammikuun lopulla, parin viikon kuluttua ympäristölupahakemusta, jonka ovat jättäneet Savonlinnan metsästys- ja ampumaseura ry, Savonlinnan riistanhoitoyhdistys ja Riista-Enso ry.

Lautakunta on saanut lupahakemuksesta 18 ihmisen allekirjoittaman muistutuksen, jossa vaaditaan melusuojausta lisättäväksi ja tarvittaessa ratoja poistettavaksi. He vaativat myös ampuma-aikoja rajoitettavaksi sekä ainoastaan äänenvaimentimella varustettuja aseita käytettäväksi.

Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kertoo, että tilaisuuden tarkoitus oli löytää kompromissiratkaisu, johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä.

— Valitukset eivät ole kenenkään etu, Rautiainen sanoo.

Muistutuksen ensimmäinen allekirjoittaja Kari Terho sanoi tilaisuuden jälkeen, että asian eteneminen riippuu siitä, millaisena ympäristölupa hyväksytään.

— Jos kaikki menee kovasti entiseen malliin, myös valitukset jatkuvat, Terho sanoi.

— Haulikkorata on väärässä paikassa, korkealla mäellä, josta melu kuuluu. Myös siluettirata on väärässä paikassa. Jos nämä kaksi rataa olisivat muualla, ei olisi mitään ongelmaa, Terho sanoi.

Ari Vehviläinen ja Esa Hinkkanen riistanhoitoyhdistyksestä arvelivat, että haulikkoratoja ei voi melusuojata, koska meluvalleista olisi tehtävä mahdottoman korkeita. Siluettiammunnassa taas ei voi käyttää äänenvaimentimella varustettua asetta. Siluettiammuntakopin seiniä ja kattoa voi kyllä pidentää äänen kulkeutumisen estämiseksi.

Muutoinkin luvanhakijat olivat valmiita hakemaan kompromissiratkaisua asioihin.

Ampumaharrastusfoorumin rata-asiantuntija Lotta Jaakkola suhtautui ratkaisun löytymisen mahdollisuuksiin positiivisemmin kuin Luhtislammen ampumaradan isäntäväki.

— En sulje pois edes haulikkoammunnan melusuojauksen mahdollisuutta. Siitä on kokemuksia muualta, Jaakkola sanoi.

Kaupungin virkamiehet ovat valmistelleet lupaehtoihin erilaisia meluun, pohjavesiin, pintavesiin ja kalastoon liittyviä selvityksiä, jotka luvanhakijoitten on tehtävä. Lautakunta linjasi marraskuussa, että lupa voidaan myöntää tammikuussa ja antaa selvitysten tekemiseen aikaa koko tämä vuosi.
Hinkkasen mukaan luvanhakijat haluaisivat nykyiseltä lautakunnalta luvan ja lupaehdot, jotta lupaprosessia ei tarvitsisi aloittaa alusta uuden lautakunnan kanssa. Uusi lautakunta valitaan kuntavaalien jälkeen keväällä.

Lotta Jaakkola sanoo, että parasta olisi, jos vähintään ampumaradan riskianalyysi tehtäisiin ennen luvan myöntämistä. Riskikartoitus on Jaakkolan mukaan muutaman päivän urakka, johon käytetään sitä tarkoitusta varten olevaa parhaiden teknologioiden käsikirjaa. Riskikartoitus auttaisi lupaehtojen määrittelyssä niin, että esimerkiksi seurantatiheys ja muut ehdot vastaisivat riskitasoa. Jaakkola tekee riskikartoituksia työkseen. Ampumaharrastusfoorumi on valtakunnallisten ammunta- ja metsästysjärjestöjen yhteenliittymä.

Riskikartoitus ei korvaisi lupaehtoihin suunniteltuja vaatimuksia tarkemmista selvityksistä.

Kaupunki on tehnyt ampumaradalla tasokartoituksia pintavesien raskasmetallipitoisuuksista. Kartoituksia on tarkoitus selventää yksityiskohtaisissa selvityksissä.

Esimerkisi lyijypitoisuudet alueelta lähtevässä ojassa ylittivät sallitut arvot 20-kertaisesti. Lyijy on peräisin 48 vuoden aikana ammutuista luodeista ja hauleista. Jaakkola totesi, että vesien käsittelyyn on olemassa keinoja, samoin on keinoja estää lyijyn liukeneminen vesistöön.

Luhtislammen ampumarata on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1968. Ampumaradan ympäristölupa on peräisin vuodelta 1998. Vuonna 2013 lähiasujaimisto valitti melun lisääntyneen metsänhakkuiden jälkeen. Lautakunta täsmensi vuonna 2014 vanhaa ympäristölupaa ja lyhensi sallittuja ampuma-aikoja.
Kari Terho valitti vuoden 2014 luvasta. Hallinto-oikeus kumosi vuoden 2014 luvan ja määräsi asian käsiteltäväksi uutena lupana. Vuoden 1998 lupa on voimassa, kunnes uusi lupa on saanut lainvoiman. Kuitenkin voimaan jäivät myös vuoden 2014 tiukennetut ampuma-ajat.
Lautakunta sai uuden ympäristölupahakemuksen käsittelyynsä viime vuonna.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.