Retkeily todellakin on muotilaji ja se näkyy myös latvavesillä — Savonlinnan seudun luontokohteissa rikottiin kävijäennätyksiä!
Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen kiittelee alueen luontomatkailuyrittäjien vastuullista toimintaa.
Upea kesäsää houkutteli retkeilijöitä Saimaan vesille ja rannoille. Luontomatkailun veturina Savonlinnan seudulla toimi Punkaharjun luonnonsuojelualue, jonne tehtiin vuonna 2018 reilut 151 000 käyntiä. Kasvua on kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Käyntimäärien kasvu pohjautuu hyvään yhteistyöhön alueen luontomatkailuyrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa, kiittelee asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen Metsähallituksesta.
Toisena tekijänä Loikkanen mainitsee sen, että Punkaharjun matkailun vastuullista kehittämistä tukee alueen saavutettavuus junalla.
— Harvaan luontokohteeseen on mahdollista matkustaa yhtä helposti ja ekologisesti, Loikkanen toteaa.
Kolovedellä kasvua eniten
Kiitos aktiivisen matkailuyrittäjien yhdistyksen kesäkohteena tunnetulla Punkaharjulla riittää tekemistä myös talvella. Topeliuksen luontopolku on valaistu, joten sitä pitkin kelpaa kulkea vaikka pimeään aikaan. Harjumetsät kutsuvat lumikenkäilijöitä ja Luston näyttelyissä kuluu aika myös pakkaspäivinä.
Pihlajaveden luonnonsuojelualueelle tehtiin viime vuonna 37 000 käyntiä, missä on kasvua kuusi prosenttia.
Linnansaaren kansallispuiston käyntimäärä oli viime vuonna reilut 35 000. Kasvua on edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksan prosenttia.
Myös Koloveden kansallispuiston käyntimäärä jatkaa kasvuaan. Melojien suosiossa olevalle Kolovedelle tehtiin viime vuonna lähes 17 000 käyntiä ja kasvua oli peräti 14 prosenttia.
Kunnossapitoon ei saada rahaa
Metsähallituksessa ollaan huolestuneita retkeilyreittien kunnossapidosta. Tilanteessa, jossa kysyntä kasvaa, yksityinen yrittäjä rientäisi välittömästi panemaan paikkoja kuntoon ja ideoimaan uusia toimintoja. Valtio ei toimi näin. Kunnossapitoon ja peruskorjaukseen ei olla osoittamassa lisärahaa vaikka kävijöiden määrä kasvaakin.
— Metsähallituksen Luontopalvelut saa rahoituksensa pääosin valtion budjetista. Perusrahoitus on laskussa kasvavista käyntimääristä huolimatta ja luontokohteissa on korjausvelkaa, harmittelee puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksesta.
Näin on siitäkin huolimatta, että rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina.
— Nyt olisikin tärkeää turvata Saimaan luontokohteiden rahoitus seuraaville vuosille. Rahoitusta tarvitaan vuotuisen perushuollon lisäksi ainakin Linnavuoren portaiden uusimiseen, esteettömiin palveluihin, retkisatamiin ja luontopolkujen kestävöittämiseen, Hovi luettelee.
Norpan suojelukin maksaa
Myös luonnonsuojelutyö vaatii rahoitusta.
Metsähallituksessa nähdään, että saimaannorppakannan hidas, mutta varma kasvu viime vuosina on miltei vertaansa vailla oleva menetystarina siitä, kuinka eri toimijoiden yhteistyö tuottaa tulosta.
Suojelutyöhön ovat osallistuneet niin paikalliset asukkaat, kalastajat ja mökkiläiset kuin valtion organisaatiot ja useat järjestöt. Priimus motorina suojelutyössä toimii Metsähallitus.
— Tiiviin ja pitkäjänteisen yhteistyön ylläpito vaatii paljon panostusta niin työajan kuin eurojenkin muodossa joka vuosi.