Tuusula onnistui siinä missä Savonlinna ei – "On paljon vaikeampi selitellä jälkikäteen kuin osallistaa ihmiset heti alussa", totesi Tuusulan kouluverkon puolessatoista vuodessa kuntoon pistänyt Tiina Simons

Jos liikkeelle lähdetään pienten koulujen lakkauttamisesta, neuvotteluissa päästään harvoin etenemään.

Timo Seppäläinen

Tuusulassa kouluverkkoselvittely aloitettiin kuulemalla lapsia, vanhempia, isovanhempia, työntekijöitä ja seudun muita sidosryhmiä kärkenä lapsen ja palvelun etu, kertoi kehittämispäällikkö Tiina Simons. Simons oli Etelä-Savon tiedeseuran kouluverkkoillassa kutsuttuna vieraana.
Tuusulassa kouluverkkoselvittely aloitettiin kuulemalla lapsia, vanhempia, isovanhempia, työntekijöitä ja seudun muita sidosryhmiä kärkenä lapsen ja palvelun etu, kertoi kehittämispäällikkö Tiina Simons. Simons oli Etelä-Savon tiedeseuran kouluverkkoillassa kutsuttuna vieraana.

Tuusulassa saatiin kouluverkko uuteen uskoon puolessatoista vuodessa, kun kaikki mahdolliset tahot osallistettiin muutokseen ennen kuin yhtäkään koulua esitettiin lakkautettavaksi.

Uudistus tarkoitti käytännössä seitsemän koulun lakkauttamista ja kolmen uuden koulukampuksen sekä lukion rakentamista.

Lisäksi kuusi päiväkotia ja 2–3 pientä sivupistettä lakkautetaan ja tilalle rakennetaan kaksi 200 lapsen varhaiskasvatusyksikköä.

– On paljon vaikeampi selitellä jälkikäteen kuin osallistaa ihmiset heti alussa, totesi Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö Tiina Simons Etelä-Savon tiedeseura ry:n Savonlinnassa torstai-iltana järjestämässä Tulevaisuuden kouluverkko -tilaisuudessa.

Keskustelua käytiin lapsen etu edellä

Ennen tätä kouluverkon tarkastelu oli aloitettu Tuusulassa kolme kertaa perinteisen kaavan mukaan lähtemällä liikkeelle pienten kyläkoulujen lakkauttamisista.

– Tämä tie ei koskaan johtanut neuvottelujen etenemiseen, Simons sanoi.

Yhteistyötahojen kuuntelemiseen ja osallistamiseen käytettiin Tuusulassa kokonainen vuosi. Kun palveluverkkosuunnitelma esiteltiin viime vuonna valtuustolle, kaikki puolueet hyväksyivät sen yksimielisesti.

– Keskustelua käytiin lapsen etu ja palvelun etu edellä, ja se auttoi. Niin lapset, vanhemmat, isovanhemmat, henkilökunta kuin alueen muut toimijat saivat kertoa, mitä pitävät tärkeänä, Simons kertoi.

Myös laskelmia tehtiin paljon ja niissä kartoitettiin erilaisten vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Kouluverkkoselvitystä valmisteltiin kolmessa monialaisessa ohjausryhmässä, jotta hankkeen eri puolet tulisivat huomioiduiksi.

Koulusta kohtaamispaikka?

Simonsin mukaan on tärkeää pohtia myös sitä, mikä on koulun merkitys ympäristönsä kehittämisessä. Tuusulassa vanhemmat toivoivat koululle muun muassa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä etätyöpisteitä. Isovanhemmat toivoivat koulun olevan paikka, jossa sukupolvet voisivat kohdata.

Kouluverkoston tarkastelu pitäisikin nähdä hänen mielestään kunnan kehittämisprojektina.

Savonlinnan tilanne eroaa Tuusulasta merkittävästi ainakin kahdessa suhteessa. Välimatkat ovat Savonlinnassa pitkät ja väkeä vähän, ja tästä syystä päätösten tekeminen kirpaisee.

– Meillä syntyi viime vuonna 160 lasta. Ekaluokan aloitti viime syksynä 270 lasta. Tässä se meidän haasteemme näkyy, totesi Savonlinnan vs. sivistystoimen johtaja Tuija Kauppinen, joka ei osannut sanoa, koska kouluverkkoa tarkastellaan Savonlinnassa seuraavan kerran uudelleen.

Timo Seppäläinen

Hintalappu on iso, jos kouluverkkoon puututaan ilman että siitä keskustellaan asianosaisten kanssa etukäteen, totesi suunnittelija Sami Tantarinmäki Turun yliopistosta.
Hintalappu on iso, jos kouluverkkoon puututaan ilman että siitä keskustellaan asianosaisten kanssa etukäteen, totesi suunnittelija Sami Tantarinmäki Turun yliopistosta.

Osallistava suunnittelu vielä harvinaista

Osallistavan metodin käyttö kouluverkkosuunnittelussa on Suomessa vielä harvinaista. Kyläkouluja laajasti tutkinut suunnittelija Sami Tantarinmäki Turun yliopistosta totesi, laajasti osallistavaa metodia käytti vain kymmenesosa niistä kunnista, joissa on tehty kouluverkkoselvitys.

Peräti 40 prosentissa kunnista selvitys annettiin yhden henkilön, yleensä sivistysjohtajan, tehtäväksi.

Suljetun suunnittelun kaava tuo Tantarinmäen mielestä mukanaan monenlaisia negatiivisia seurannasvaikutuksia ja sen hintalappu on iso. Jatkuva lakkautusuhka syö elinvoimaa ja virettä.

Avoimuus ja osallisuuden kokemus on hänen mukaansa se, mitä selvityksiin kaivataan.