Pankkikonttoria tarvitaan kohta enää digineuvontaan — "Sähköinen tunnistautuminen on vaadittava juttu, muuten kaikki hoituu puhelimessa kotisohvalta"

Nordean päivittäispalveluiden kehitysjohtaja Teemu Inha kävi Savonlinnassa kuuntelemassa henkilökunnan ajatuksia. Digiloikka on jo pitkällä, mutta vielä pitemmälle hypätään ja aika nopeasti.

Tuija Pauhu

Nordean päivittäispalveluiden kehitysjohtaja Teemu Inha kävi kuuntelemassa Savonlinnan henkilöstön kuulumisia. Konttorinjohtaja Tuulikki Hanski (istumassa) arvelee, että asiakaskunnasta enää noin 10 prosenttia on digipalveluiden ulottumattomissa.
Nordean päivittäispalveluiden kehitysjohtaja Teemu Inha kävi kuuntelemassa Savonlinnan henkilöstön kuulumisia. Konttorinjohtaja Tuulikki Hanski (istumassa) arvelee, että asiakaskunnasta enää noin 10 prosenttia on digipalveluiden ulottumattomissa.

Nordean Savonlinnan konttorin ovella on aamukymmenen aikoihin kourallinen ihmisiä odottamassa aukeamista.

On vaikea arvata, kuinka moni tuli hoitamaan pankkiasioitaan vielä konttoriin.
Ruuhkaa ei ole, koska pankissa käydään yhä harvemmin. Jatkossa konttorissa saa etupäässä neuvontaa digitaalisten pankkipalveluiden käyttöön.

Pankkitoiminta on jo suurimmalta osalta muuttanut digimaailmaan, ja loputkin siirtyvät perässä lähivuosina.

Konttorinjohtaja Tuulikki Hanski lupaa, että digipalvelut vielä väistäneitä opastetaan konttorissa tarvittaessa kädestä pitäen verkossa toimivien palveluiden käyttäjiksi.

Nordean digiloikassa merkittävässä roolissa toimiva päivittäispalveluiden kehitysjohtaja Teemu Inha kävi Savonlinnassa kuuntelemassa henkilökunnan ajatuksia.

Samat teemat nousivat esille kuin muuallakin Suomessa. Valtaosa asiakkaista on jo kotonaan digipankissa, mutta niitä opetetaan, joilla on oudompaa.

On tärkeää kuulla asiakkaiden mielipiteitä palveluita kehitettäessä, — Teemu Inha

— On tärkeää kuulla asiakkaiden mielipiteitä palveluita kehitettäessä, Inha sanoo.

Hän muistuttaa, että mökinmummokin pystyy käyttämään konttoreissa tottumaansa asiantuntijapalvelua nykyään kotisohvalta käsin. Itse ei tarvitse digilaitteita opetella suuremmin.

Riittää, kun hankkii älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen, jolla voi tehdä sähköisen tunnistautumisen.

Tunnistautumisen jälkeen puhelinpalvelu hoitaa kaiken asiakkaan puolesta.

— Sähköinen tunnistautuminen on vaadittava juttu, muuten kaikki hoituu puhelimessa kotisohvalta, Inha sanoo.

Hanski avaa kännykästään videopuhelinvalmiuden Nordean asiakaspalveluun. Arvioitu odotusaika olisi kaksi minuuttia.

Sen verran pitäisi malttaa, että pääsee pankkiasiat hoitamaan. Verkkopankissa odotusaikaa ei tietysti ole lainkaan, kun tekee kaiken itse.

— Älypuhelin tai tabletti kuitenkin tarvitaan tunnistautumista varten, Inha muistuttaa.

Nordea on seitsemällä paikkakunnalla kokeillut pilottihankkeena yhteistyötä teleoperaattori DNA:n kanssa.

Asiakas saa 15,50 euron kuukausihintaan oman tabletin, joka mahdollistaa sähköisen tunnistautumisen ja verkkopalveluiden käytön.

Asia tehdään helpoksi viimeisillekin opettelijoille.

— Meillä on tosi hyviä kokemuksia pilotista, Inha sanoo.

Digipankin muuttuva maailma

Verkkopankki on tuttu jo suurimmalle osalle asiakkaista.

Puhelinpankki tarjoaa konttorin asiantuntijan palvelut osaamattomillekin, mutta sähköinen tunnistautuminen vaaditaan.

Tunnuslukusovellukset korvaavat syksyyn 2019 mennessä vanhat paperiset tunnuslukulistat verkkopankeissa. Tietoturva parantuu samalla tuntuvasti.

Väärinkäyttötapauksen vähenevät entisestään, kun mobiilisti toimivat pankkikortit korvaavat lähivuosina muoviset pankki- ja luottokortit.

Savonlinnan Nordean asiakkaista enää 10 prosenttia on vailla verkon digitaalisia palveluita.

Asuntolainojen sääntöihin muutoksia

Asuntolainasäännöt muuttuvat heinäkuun alussa hieman. Lainsäätäjät haluavat hillitä kotitalouksien velkaantumista, joten omarahoitusosuus nousee nykyisestä 10 prosentista 15 prosenttiin.

— Muutos ei koske ensiasunnon ostajia, muistuttaa Tuulikki Hanski.

Lainoja voi sopia vanhoilla ehdoilla vielä kesäkuun, mutta nimet tarvitaan paperiin kesäkuussa.

Nordeassa on myönnetty vielä melko vähän pitkiä, vuosikymmenten asuntolainoja, jotka ovat Ruotsissa yleisiä.

— Joitakin 30 vuoden lainoja on sovittu, mutta enemmän 20–25 vuoden.

Pitkä laina-aika avaa mahdollisuuden kerryttää varallisuutta sijoitustoiminnalla myös muuten kuin asuntoa maksamalla.
Asuntolainatkin siirtyvät pian verkkoon. Allekirjoituksetkin onnistuvat pian digitaalisesti ilman konttorissa käyntiä.

Kommentoidut