Kevään kumppanuuspöydät tuottavat tulosta Savonlinnassa — Kylätalojen kiinteistöverovapautta tutkitaan

Sääminkiläiset kehittivät syksyn ensimmäisessä kumppanuuspöydässä matkailuideoita ja muistuttivat yksityisteiden ja lauttatiekuntien rahantarpeesta.

Jaana Hänninen

Matti Järvisalo ehdotti kaupungin saaristorahoista erotettavaksi osaa yksityistielauttojen avustamiseen, jotta muillekin yksityistiekunnille jäisi jaettavaa.
Matti Järvisalo ehdotti kaupungin saaristorahoista erotettavaksi osaa yksityistielauttojen avustamiseen, jotta muillekin yksityistiekunnille jäisi jaettavaa.

Savonlinnan kaupunki miettii vakavissaan mahdollisuutta toimivien kylätalojen vapauttamiseksi kiinteistöverosta.

Tämä kävi ilmi tiistaina Säämingin kumppanuuspöydässä, joka oli syksyn ensimmäinen. Aloite kiinteistöveron poistamiseksi syntyi kevään kumppanuuspöydissä.

Jukka Nokelainen ja Terho Kaskinen Savonlinnan kylät -yhdistyksestä kertoivat yhdistyksen sopineen kaupunginjohtaja Janne Laineen kanssa, että yhdistys selvittää, mitkä ovat toimivia kylätaloja. Sillä perusteella virkamiehet saavat laskettua, paljonko niiden kiinteistöverovapautus veisi kaupungilta tuloja.

— Sen jälkeen kaupunki voisi esimerkiksi päättää maksaa kiinteistöverojen suuruisen summan avustuksena yhdistyksille, Nokelainen sanoi.

Yhdistys tekee ensi tiistaina esityksensä kaupungille.

Kylien opaskylttien saamiseksi tekeillä hanke — Kylien sitoutumista vaaditaan

Säämingin kumppanuuspöydässä palattiin myös keväällä ideoituun kylien opaskylttien kunnostukseen.

Sääminki-seuran puheenjohtaja Nokelainen kertoi, että suunnitteilla on EU-rahoitteinen hanke. Rahoitusta voi hakea, jos kylät sitoutuvat lähtemään mukaan ja toteuttamaan talkoilla omarahoituksen verran kylttiprojektista.

— Olisi kiva, jos jokainen kylä ottaisi meidät vastaan edustavalla tervetulotaululla. Mitä pienempi kylä, sitä isompi taulu, Jarno Puustinen Pihlajaniemeltä sanoi.

Säämingillä olisi matkailullista vetovoimaa

Säämingin alueen kauneuden ja matkailullisen vetovoiman hyödyntämistä ideoitiin.

Metsänhoitaja ja matkailuopas Ilmari Kosonen hahmotteli historiaa ja luontoa esitteleviä retkeilyreittejä, joita kuljettaisiin patikoimalla, hiihtämällä tai polkupyörällä.

— Pääasiana ei olisi himokuntoilu. Alueen historia- ja luontokohteita esiteltäisiin asiantuntevasti, tarkasti ja laadukkaasti, Kosonen sanoi.

Pekka Turtiainen esitti osaa Kirkkoniemen kappelin parkkipaikasta nurkkaan kaavoitettavaksi aluetta, jossa voitaisiin vaalia vanhaa sääminkiläistä rakennuskulttuuria.

Tiekunnat ja lautat tarvitsevat lisää rahaa

Matti Järvisalo Tuohisaaresta ehdotti, että kaupungin saamista saaristo-osakuntalisistä lohkaistaisiin osa seitsemän lautan kustannuksiin.

— Kaupungin budjetissa on 580 000 euroa yksityistieavustuksiin. Kun lauttojen kulut ovat lisääntyneet ja koko potti on pysynyt samana, muiden tiekuntien avustukset vähenevät koko ajan, Järvisalo sanoi.

Ilmari Kosonen huomautti, että saaristoisuus merkitsee isoja kustannuksia myös muille tiekunnille, koska saaristoisuus tarkoittaa pitkiä matkoja.

— Puun kuljetukset ovat lisääntyneet ja tiet ovat kovilla. Kiinteistövero on noussut, mutta tiekuntien avustukset ovat pysyneet ennallaan, Kosonen sanoi.

Elinkeinojohtaja Janne Weander huomautti, että saaristolisä menee yleiskatteellisena kaikkiin niihin kustannuksiin, joita saaristoisuus kaupungille aiheuttaa. Nuo kustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Saaristolisää kaupunki saa 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Lähidemokratiaan kaivattiin jouhevuutta

Savonlinnan lähidemokratiamalli toimii siten, että alueellisissa kumppanuuspöydissä käsitellyt asiat etenevät kumppanuuspöytien puheenjohtajiston kautta kaupungin valmistelukoneistoon.

Pienempien hankkeiden toteuttamiseen on varattu yhteensä 30 000 euroa, jota eri tarkoituksiin myöntää elinkeinojaosto.

Jukka Nokelainen toivoi, että kumppanuuspöytien aloitteet saataisiin nopeammin toteutukseen.

— Lähidemokratia on erinomainen työkalu kuulla kuntalaisia. Joskus tuntuu, että aloitteet hukkuvat selvityksiin. Voisiko kuviota justeerata jouhevammaksi siten, että puheenjohtajisto pystyisi tekemään selvistä asioista päätöksiä.

— Ei ole lähidemokratian kannalta hyvä, jos aloitteet toteutuvat 1,5 vuoden kuluttua, Nokelainen sanoi.

Punkaharjun kumppanuuspöytä kokoontuu ensi tiistaina 25.9. Punkaharjutalon entisessä valtuustosalissa kello 17—19.
Seuraavalla viikolla kokoontuvat Savonrannan (2.10.), Kerimäen (2.10) ja kaupunkikeskustan (4.10) kumppanuuspöydät.