Lintuharvinaisuus ui ja sukelteli Kyrönsalmessa

Pikku-uikku vierailee Savonlinnassa hyvin harvoin. Nyt pikkuinen vesilintu on helposti bongattavissa.

Antti Varonen

Pikku-uikku ei viihdy sorsien seurassa, vaan uiskentelee omia polkujaan.
Pikku-uikku ei viihdy sorsien seurassa, vaan uiskentelee omia polkujaan.

Talven koittaessa ja vesistöjen jäätyessä monien muiden vesilintujen tapaan myös pikku-uikku joutuu hakeutumaan alueille, missä on vielä sulaa vettä. Näin on tehnyt myös Riihisaaren viikonloppuvieras, joka ilmaantui Kyrönsalmeen lauantaina. Ensimmäisen havainnon teki Timo Luukkanen ja pian sana kiiri ja sunnuntaina kiikarit ja kamerat kolisivat, kun rannat täyttyivät yllätysvieraan ihailijoista.

Savonlinnalainen lintuharrastaja Risto Ruuska on hyvillään hienosta havainnosta, sillä hänkään ei muista, milloin olisi pikku-uikun viimeksi nähnyt.

— Olikohan se muutama vuosi sitten Enonkoskella? En nyt ihan varma voi olla, mutta viimeisimmästä Savonlinnan-havainnosta on kuitenkin yli 10 vuotta, hän määrittelee.

Valtakunnallinen lintuhavaintosivusto Tiira osoittaa Ruuskan muistikuvan oikeaksi: tätä ennen pikku-uikku on havaittu koko Etelä-Savon alueella tällä vuosituhannella vain neljä kertaa, Joroisissa vuonna 2016, Enonkoskella ja Punkaharjulla 2013 ja Savonlinnan Haapasalmessa vuonna 2001.

Kai Kosonen

Tässä savonlinnalaisen lintuharrastaja Kai Kososen kuvassa sinisorsan ja pikku-uikun kokoero näkyy hyvin. Tavoistaan poiketen uikku ui hetken sorsien seassa.

Ei mikään laumasielu

Pikku-uikku on satunnaisenkin tarkkailijan helppo havaita, sillä se on ihan eri kaliiperia kuin sinisorsat, jotka kansoittavat suurin joukoin Riihisaaren rannan. Pikku-uikun pituus on 23—29 senttiä, kun sinisorsan mitta on kaksinkertainen, 50—60 senttiä. Lisäksi pikku-uikku ei ole laumasielu, vaan se pulikoi ja sukeltelee ihan itsekseen, eikä hakeudu kaakattavien sorsien seuraan.

Pikku-uikku on satunnaisenkin tarkkailijan helppo havaita.

Eilen lauantaina uikku pulikoi Tallisaaren ja rautatiesillan välillä, tänään sunnuntaina se on pyörinyt sekä Tallisaaren linnan puoleisella että Riihisaaren puoleisella vesialueella.

Samoissa vesissä ui edelleen jo muutaman viikon alueella viihtynyt silkkiuikku, poikkeuksellinen havainto sekin, sillä silkkiuikku ei yleensä talvehdi Suomessa.

Kai Kosonen

Viikonlopun lintuharvinaisuus, pikku-uikku, ei piitannut rannoilla kiikaroineista ihmisistä, vaan keskittyi siihen, mikä lyhyenä talvipäivänä on tärkeintä: ruuanhankintaan.Tässä menossa luultavasti maittava ahvenateria.

Ahventa kupuun

Ahkerasti sukelteleva pikku-uikku ei pulahtele pinnan alle muuten vain, puljatakseen ja iloitakseen elämästä, vaan se hakee ruokaa.

— Pikkukalat ovat sen pääasiallinen ravinto. Juuri äsken näin, kuinka se nousi pintaan pieni ahven nokassaan, Ruuska raportoi Riihisaaresta.

— Veden  pohjasta se saattaa löytää tietysti muutakin ravintoa, toukkia ja ötököitä.

Pikku-uikku on palleromainen ja pienikokoinen uikkulintu. Sen kaula on hyvin lyhyt ja nokka suora. Tunnusomaista sille on tuuhea peräpää.

Pikku-uikku on erittäin uhanlainen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet