Rippikoulusuunnitelma menee uusiksi nuorten ehdoilla: "Edellinen suunnitelma on vanhempi kuin kesän riparilaiset"

Savonlinnalaisnuorista yli 300 käy tänä vuonna rippikoulun. Rippikoulujen asema on Suomessa perinteisesti ollut vahva, mutta myös protuleirit kasvattavat suosiotaan. Tärkeintä on, että nuorilla on turvallinen ympäristö, jossa pohtia elämässä tärkeitä asioita.

Soila Puurtinen

Rippikoulun käyminen ei ole enää läheskään itsestäänselvyys, vaikka sen suosio on vahva. Protu-leirit ovat kasvattaneet suosiotaan.
Rippikoulun käyminen ei ole enää läheskään itsestäänselvyys, vaikka sen suosio on vahva. Protu-leirit ovat kasvattaneet suosiotaan.

Valtaosa nuorista saa 15-kesäisenä leirikokemuksen, jonka tarkoitus on kasvattaa ajattelemaan. Suurimmalle osalle suomalaisnuorista se on yhä rippikoulu.

Savonlinnankin seudulla rippileirin perinne on vahva. Savonlinnan seurakunnassa rippikoulun käy tänäkin vuonna yli 300 nuorta. Viime vuonna kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista leirin kävi 92 prosenttia ikäluokasta.

Vaikka rippikoulun asema on vankka, myös Prometheus-leirit eli protuleiri on kasvattanut suosiotaan. Olennaista leireissä on, että nuorille halutaan tarjota ympäristö, jossa pohtia nuorten elämän tärkeitä asioita.

Suunnitelma on vanhempi kuin nykyiset riparilaiset

Luterilainen kirkko pyrkii kehittämään rippikoulua niin, että nuoret pystyisivät itse vaikuttamaan rippikouluun. Suunnitelman halutaan olevan ajan tasalla, sillä ajat ovat muuttuneet.

Edellinen suunnitelma on vuodelta 2001, joten nyt on jo korkea aika uudistukselle, huomauttaa Savonlinnan seurakunnan pastori Johanna Tykkyläinen.

— Suunnitelma on vanhempi kuin tämän kesän riparilaiset. Sanoma ei muutu miksikään, mutta sen välittämisen keinoja on yritetty päivittää.

Myös Protu panostaa nuorilta tulevaan palautteeseen. Joka vuosi järjestetään leiriläiskysely, jonka perusteella leirejä kehitetään. Esimerkiksi leirien kantavia teemoja muutettiin kolme vuotta sitten palautteen pohjalta. Esimerkiksi yhteiskunnan, ihmissuhteiden ja vaikuttamisen lisäksi nykyisin teemoihin kuuluvat muun muassa media ja identiteetti.

— Sitä arvostetaan, että nuori tulee kohdatuksi omana itsenään. Ympäristö, jossa myös vetäjät ovat nuoria, luo ilmapiirin, jossa saa pohtia ajankohtaisia asioita ja kertoa mielipiteitään ilman että tuomitaan, kuvailee Protun puheenjohtaja Ansku Ahvenainen.

Soila Puurtinen

Rippikoulu on evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta. Siellä voi pohtia yhdessä muiden kanssa elämään ja uskoon liittyviä asioita, kuten ihmissuhteita, elämän tarkoitusta, rakkautta, elämän arvoja, Raamattua ja Jumalaa.

Turvallista ilmapiiriä arvostetaan

Sekä Protun Ahvenainen että Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen korostavat sitä, että leirillä tulee olla turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun ja kokevat sen myönteisenä ja turvallisena, ja sama kokemus koskee Protua. Tärkeimpiä syitä nuorten luottamukselle on se, että nuoret pystyvät itse vaikuttamaan leireihinsä.

— Nuorten hyvinvointi on ykkösjuttu. Ohjaajat, isoset ja muut vapaaehtoiset tekevät kaikkensa sen eteen, että jokaisella nuorella olisi hyvä olla rippikoulussa, Pulkkinen sanoo.

Leirit ovat nuorille loppujen lopuksi kasvukokemus. Rippikoululainen tai protuleiriläinen ottaa leirin aikana askelen kohti aikuisuutta.

— Nuoret tulevat leirille niin, että istuvat kaukana toisistaan ja ovat vähän hiljaisia. Loppuviikosta tilanne on ihan eri, kuin olisivat vanhoja, hyviä ystäviä, Ahvenainen muistelee.

— Vanhemmilta tulee palautetta, että mitä te olette tehneet mun lapselle, kun tän kanssa voi nyt keskustella.

Selfie voi korvata riparipassin

Uusi rippikoulusuunnitelma tuo rippikoulua enemmän nykyaikaan.

Esimerkiksi vanhat riparipassit jäävät historiaan. Aiemmin jumalanpalveluskäyntejä käytiin itsenäisesti keräämässä tietty määrä tietyn ajan kuluessa. Uudessa suunnitelmassa käydään yhdessä oman ryhmän kanssa, joten passeja ei enää tarvita. Ja olivathan ne hankalia:

— Passeihin otettiin työntekijän nimmarit, ja passeja etsittiin kevään lopussa kissojen ja koirien kanssa repuista, pyykkikoneista ja ties mistä, Tykkyläinen muistelee.

Lisäksi selfie joulu- ja pääsiäiskirkoista riittää todistamaan, että nuori on osallistunut jumalanpalvelukseen itsenäisesti.

Nuoret pääsevät myös olemaan mukana toimittamassa jumalanpalveluksia. Kun nuoret osallistuvat seurakunnan toimintaan, se ehkä auttaa heitä ymmärtämään seurakuntaa yhteisönä ja kirkon jäsenyyden merkitystä.

Katja Juurikko

Suurin osa suomalaisista nuorista käy rippikoulun.

Yksi muutos suunnitelmassa on ehtoollinen. Kun aiemmin rippikoululainen sai osallistua ensimmäisen kerran ehtoolliseen konfirmaation yhteydessä, käydään ehtoollisopetus jo rippikoulujakson alkupuolella. Nuoret voivat siis osallistua ehtoolliselle ollessaan messussa ohjaajien kanssa.

Rippikoulun osaksi tulee myös nuorten oma itsearviointi, joka otetaan käyttöön ensi vuonna. Se toimii myös peilinä työntekijöille, jotka pystyvät näin paikallisesti ja valtakunnallisesti kehittämään leirejä nuorten toivomaan suuntaan.

Protuleirillä vanhat roolit eivät sido

Protuleireille tuleva kesä on ennätyskesä. Jo nyt ilmoittautuneita on yli 980, ja Ahvenainen uskoo vahvasti, että tuhannen leiriläisen raja menee rikki ensimmäisen kerran leirien historiassa. Leirejä on järjestetty vuodesta 1989.

— Tietoisuus leireistä on kasvanut somen, puskaradion ja pitkäjänteisen viestinnän kautta. Suurin vaikeus saada leiriläisiä tulee siitä, että ihmiset eivät tiedä meistä.

Ahvenainen itse on käynyt aikoinaan rippikoulun ja toiminut isosenakin. Sen jälkeen hän siirtyi protuleireille ohjaajaksi.

— Aika moni osallistuu oman paikkakunnan rippileirille. En itse nuorena edes tiennyt protuleireistä mitään. Nyt halutaan kannustaa siihen, että nuori voi käydä vaikka molemmat leirit.

Protuleirille osallistutaan yleensä 15—16-vuotiaana. Sitä vanhemmillekin on omat leirinsä.

Savonlinnassa ei omaa protuleiriä järjestetä. Lähimmät leirit löytyvät Joensuusta, Ruokolahdelta ja Pieksämäeltä, mutta alue ei leiriläistä sido. Halutessaan leirille voi osallistua vaikka toiselle puolella Suomea.

— Kun lähtee kauemmaksi, vanhat roolit eivät sido. Voi olla, että leirillä tutustuu paremmin uusiin ihmisiinkin, kun on yksin siellä.

Aikuistumisleirit

Rippikoulu

Rippikoulu on osa evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta.

Seurakunta kutsuu 15 vuotta täyttävät jäsenensä rippikouluun.

Rippikulun tavoite on vahvistaa uskoa Jumalaan sekä auttaa nuorta ymmärtämään uskon todellisuutta.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon.

Rippikoulun käynyt saa oikeuden kirkolliseen vihkimiseen, tulla kummiksi sekä osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.

16-vuotias seurakunnan jäsen saa äänestää kirkollisissa vaaleissa.

Prometheus-leiri

Prometheus-leirin tuki ry:n järjestämä leiri, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989.

Leiri on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton aikuistumisleiri.

Leirien määrä on kasvanut huimasti ja kasvaa edelleen.

Nykyisin leirejä järjestetään vuosittain oin 70.

Omat leirit järjestetään myös senioreille eli 16—20-vuotiaille sekä aikuisleirejä yli 20-vuotiaille.

Leiri järjestetään vapaaehtoisvoimin.