Perjantaina vahvistettiin laki, joka lupaa parempia talousnäkymiä Savonlinnan Vuokratalot Oy:lle ja Savonlinnan opiskelija-asunnot SAO Oy:lle — Savonlinnan vaikealla tilanteella oli vaikutusta siihen, jotta vuokrataloyhtiöiden vastuita voidaan keventää

Presidentin vahvistama laki astuu voimaan helmikuussa.

Timo Seppäläinen

Savonlinnan Vuokratalot Oy purki viime kesänä taloja Telakkatie 16:ssa, Kuusiniementie 17:ssä ja 19:ssä sekä Savonrannalla. Kuva Telakkatien purkutyömaalta.

Presidentti vahvisti perjantaina lain, joka turvaa asukasmäärältään vähenevien paikkakuntien ARA-vuokrataloyhteisöille nykyistä paremmat tukitoimet.

Tukitoimet astuvat käytäntöön silloin, kun väestön rajun vähenemisen vuoksi ARA-vuokrataloja joudutaan paikkakunnalla purkamaan. Savonlinnassa tämä tilanne on ollut viime vuodet ajankohtainen.

Savonlinnan Vuokratalot Oy:n (Savut) toimitusjohtaja Hannu Kurki sanoo, että Savutin ja Savonlinnan opiskelija-asunnot SAO Oy:n kannalta uusi laki on hyvä askel oikeaan suuntaan.

Laki, joka astuu voimaan helmikuun alussa, parantaa Kurjen mukaan mahdollisuuksia parantaa kummankin vuokrataloyhtiön taloutta.

— Lain ansiosta vuokrataloyhtiölle jää vähemmän loppulainaa, joka rasittaa yhtiöiden taloutta. Samalla laki vähentää meidän vuokrankorotuspaineitamme, Kurki kommentoi.

Hannu Kurki kävi viime vuoden puolella lain valmisteluvaiheessa eduskunnan ympäristövaliokunnan kutsusta esittämässä näkemyksiään aravavuokratalojen tukitoimista.

Hän teki selkoa myös Savonlinnan vuokratalotilanteesta. Kurjen mielestä lobbauksessa onnistuttiin hyvin.

— Minusta Savonlinnan tämän hetkinen tilanne on ollut isossa roolissa siinä, että tämmöinen lainkirjaus sinne lakiin saatiin, ja eduskunta lainmuutoksen myös hyväksyi.

Savonlinnan vuokratalomarkkinat ajautuivat erityisen syvään syöksyyn sen jälkeen, kun Itä-Suomen yliopisto päätti siirtää opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun.

Jos vuokratalo puretaan, niin vahvistetun lain mukaan Valtionkonttori voi päättää lainansaajan eli tavallisesti vuokrataloyhtiön hakemuksesta, että jäljellä olevasta valtion asuntolainasta tai aravalainasta enintään 70 prosenttia jää valtion vastuulle. Loppuosan lainasta lainansaajan pitää maksaa takaisin valtiolle.

Erikseen laissa kuitenkin todetaan, että valtion vastuulle jäävä osuus voi olla enintään myös 90 prosenttia, jos lainansaaja on huomattavissa ja pitkäaikaisissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja vaikeuksien katsotaan johtuvan alueen asuntomarkkinatilanteesta, väestönkehityksestä, ja muista lainansaajan toimintaan vaikuttavissa seikoissa tapahtuneista muutoksista.

Valtion vastuulle jäävää osuutta laissa kutsutaan niin sanotuksi purkuakordiksi. Tämän purkuakordin kohteena olevan lainan pääoma muodostuu jäljellä olevasta valtion asuntolainan tai aravalainan pääomasta sekä erääntyneistä koroista.