"En osaa sanoa, koko kaivosprojekti on vielä aivan alussa" — Kysymyksiä esitettiin mutta vastauksia ei saatu kaivoshankkeen vetäjältä kaivosillassa Heinävedellä

Heinäveden luonnonystävien organisoima tilaisuus keräsi helteisenä kesäiltana paikalle pikälti toistasataa kaivoshankkeesta huolestunutta. Kritiikki oli tiukkaa mutta tunnelma kuin festareilla.

Tiina Kukkonen

Kaivoshankkeen vetäjä Rasmus Blomqvist joutui tiukille yleisötilaisuudessa Heinävedellä keskiviikkoiltana. Tilaisuus houkutteli paikalle pitkälti toistasataa kaivoshankkeesta huolestunutta.
Kaivoshankkeen vetäjä Rasmus Blomqvist joutui tiukille yleisötilaisuudessa Heinävedellä keskiviikkoiltana. Tilaisuus houkutteli paikalle pitkälti toistasataa kaivoshankkeesta huolestunutta.

Kaivoshankkeen vetäjä Rasmus Blomqvist pantiin tiukille Heinäveden luonnonystävien järjestämässä kaivoshankkeen keskustelutilaisuudessa Heinäveden kirjastolla keskiviikkoiltana.

Heinäveden luonnonystävien kutsumien asiantuntijoiden sijasta yleisöä kiinnosti ennen muuta grafiittikaivoksen perustamista suunnittelevan Fennoscandian Resources -yhtiön suunnitelmat Heinävedellä.

Miten pitkällä suunnitelmat ovat? Koska kaivos tulee? Millä rahalla se tehdään? Miten haitallisten aineiden valumat estetään? Mihin rikastamo tulee?

—En osaa sanoa, tämä koko projekti on vielä aivan alussa. Päätöstä kaivostoiminnan aloittamisesta ei tehdä vielä vuosiin, joutui Blomqvist toteamaan melkein kaikkiin kysymyksiin.

Edessä on pitkä projekti

Blomqvistin mukaan grafiittia etsivä, vuonna 2016 perustettu yhtiö on porannut alueelle vasta 12 reikää viime ja toissa vuonna. Se on tilannut ympäristövaikutusten arviointiselvityksen Pöyry Finland Oy:lta, ja sen tulokset saadaan syyskuussa. Merkittävin selvitys on vielä edessä, siinä arvioidaan mahdollisen kaivoksen kannattavuus.

—Mutta menee vielä vuosia ennenkuin kaivoslupaa päästään edes hakemaan ja vielä vuosia ennen kuin päätös saadaan.

Tilaisuudessa käytettiin lukuisia puheenvuorooja, joissa kaivoshanketta ja sen taustoja epäiltiin ja sen tuomia haittojan pelättiin.

—Tuskin kaivoksen vaikutukset pysähtyvät muutamaan kilometriin niinkuin kartalle on piirretty. Jos löydös on lupaava niin kuka tietää vaikka kaivosoikeudet myydään Australiaan. Kuka siellä välittää mitä täällä tapahtuu, eihän meitäkään paljon kiinnosta mitä Kiinassa tapahtuu, pelkää leppävirtalainen Anne Immonen.

Tiina Kukkonen

Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja Risto Sulkava isännöi kaivosiltaa, joka aloitettiin kirjaston Warjentiini-salissa, mutta siirrettiin väenpaljouden vuoksi ulos kirjaston pihalle.

Myötämieliset buuattiin hiljaisiksi

—Olen itse ollut pörssiyhtiössä töissä, ja tunnen tuon yrityskulttuurin, jossa vain osakkeenomistajien saama voitto merkitsee. Jos siellä luvataan toimia vastuullisesti niin se ei välttämättä tarkoita sitä. Nyt on aika vaikuttaa kun asiat ovat vielä pieniä, tsemppasi Olli Sivonen, mökkiläinen Kermajärven pohjoisrannalta.

Vapaa-ajan asukas Markus Ekberg ei päässyt alkua pidemmälle, kun buuaukset katkaisivat hänen kaivoksia puolustavan puheenvuoronsa.

—Turhaan pelkkäätte, nykyajan kaivokset eivät saastuta, ja niitä on jo Saimaan rannoilla. Riskejä osataan hillitä ihan eri tavalla nyt kuin joskus 1930-luvulla, josta nämä pelot kumpuavat.

Kunta voi vaikuttaa muutamalla kaavaa

Sitoutumattomien kunnanvaltuutettu Mikko Keinonen Heinävedeltä peräsi nollatoleranssia riskien osalta myös kunnan päätöksenteossa.
—Kunnalla on mahdollisuus tehdä oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa todetaan, että kaivostoiminta ei sovi kyseiselle alueelle. Kunnalla on vaikutusvaltaa ja nyt pitää toimia nopeasti.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Hokka antoi oman vastauksensa saman tien: Heinävesi ei tarvitse kaivosta, vaikka kunta onkin pitänyt asian suhteen matalaa profiilia.
—Luonnon puhtaus on meille sellainen itseisarvo ettei siitä osata pitää ylenpalttisesti meteliä.

Kaivos rahoitettaisiin riskirahalla

Savonlinnasta paikalle ajanut Jarkko Wuorinen sai aplodit toteamalla, että Saimaan maakunnat yhdistävät voimansa kaivoshanketta vastaan.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvistä kiinnosti tietää, millä malminetsintään erikoistunut Beowulf Mining aikoo rahoittaa mahdollisen kaivoshankkeen.

Blomqvist totesi, että tällaisiin hankkeisiin käytetään tavallisesti riskirahaa, ja niin on tarkoitus tehdä tässäkin tapauksessa. Tytäryhtiö Fennoscandian Resources puolestaan tekee tappiota, koska malmin etsiminen ei ole itsessään kannattavaa liiketoimintaa.

Kumpikaan yhtiöistä ei ole kaivosyhtiö, mutta emoyhtiöstä aiotaan sellainen tehdä.

Keskustelua syntyi myös mahdollisen kaivoksen kannattavuudesta, sillä grafiitin markkinahinta vaihtelee riippuen siitä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Blomqvistin mukaan Beowulf Mining louhisi grafiittia akkuteollisuuteen, jolloin hinta olisi hyvä.

Lintulan luostari menettäisi elinkeinonsa

Savonlinnalainen Kaj Turunen halusi tietää mihin yhtiö suunnittelee pahiten saastuttavaa rikastamoa. Turusen mielestä järjestävän tahon asiantuntijoilla ei ollut uutta kerrottavaa.

Lintulan igumenia Mikaela on huolissaan luostarin puolesta, jos kaivos tulee 3,5 kilometrin päähän.

—Se hiljaisuus mitä me myymme on mennyttä, eikä meillä ole enää kukkaketoa, jonka antimista teemme yrttiteetä ja -suolaa. Se on meidän elinkeinomme. 

Heinäveden luonnonystävien järjestämä keskustelutilaisuusuus keräsi paikalle toistasataa kaivoshankkeen vaikutuksista huolestunutta kuntakeskuksen kirjastolle. Pääosin ulkoilmassa pidetty keskustelutilaisuus oli räväkkä, mutta asiallinen ja tuli tarpeeseen. Paikalta poistui vähemmän huolestunutta väkeä.  

Vastustuksen laajuus yllätti

Myös Blomqvist oli tyytyväinen avoimeen keskusteluun vaikkakin vastustuksen laajuus tuli hänelle yllätyksenä.

—Teemme parhaamme mukaan vaaditut selvitykset, mutta lopulta lupaviranomaiset päättävät tuleeko kaivosta vai ei. Jos vastus on kova niin on vaikea edetä. Ja kunnalla on tämän uuden tiedon mukaan itse asiassa suuri valta.

Pertti Koistinen Sarvikummusta toivoi, että tietoa koetettaisiin jatkossakin saada yhdessä ja järjestäytyneesti niin ettei olla kaivosyhtiöltä saatavan rajallisen tiedon varassa.

Juttua päivitetty 19.7. kello 8.13 lisäämällä runsaasti uusia tilaisuudesta esitettyjä puheenvuoroja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet