”Sano somessa sama, minkä kertoisit mummollesikin” on ihan hyvä neuvo nuorille sosiaalisen median käyttäjille

Netin käytön laadun seuranta on tärkeämpää kuin kellokallena toimiminen, todettiin Heikinpohjan koulun vanhempainyhdistyksen keskusteluillassa.

Teemu Vestovuo

Älypuhelimella vietetty aika ei itsessään ole hyvä tai paha asia. Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota puhelimella olon laatuun. Monipuolinen sovellusten käyttö kehittää lasta. Toki muutakin tekemistä täytyy olla.
Älypuhelimella vietetty aika ei itsessään ole hyvä tai paha asia. Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota puhelimella olon laatuun. Monipuolinen sovellusten käyttö kehittää lasta. Toki muutakin tekemistä täytyy olla.

Netti ja sosiaalinen media ovat tämän päivän nuorelle osa normaalia sosiaalista kanssakäymistä.

Kehittävien sovellusten käyttö pitäisi nähdä myönteisenä asiana, kun taas yhden monotonisen pelin tuntien takomisesta voi olla huolissaan.

Näin totesi aluesuunnittelija Eija Myllymäki Kirkkopalvelut ry:n Pelituki-palvelusta Heikinpohjan vanhempainyhdistyksen koolle kutsumassa keskusteluillassa tiistaina.

Netin käytön laadun seuranta on Myllymäen mukaan tärkeämpää kuin ”kellokallena” toimiminen. Silti rajoja voi asettaa esimerkiksi järjestämällä kännyköiden ja somelaitteiden latauspisteen muualle kuin makuuhuoneeseen.

Myllymäki toimii Etelä-Savon ja Varkauden alueen Pelituki-suunnittelijana. Toiminnassa kehitetään keinoja pelihaittojen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen sekä ongelmapelaamisen puheeksiottoon ja hoitoon. Lisäksi tuotetaan pelaamiseen liittyviä materiaaleja ja annetaan neuvontaa.

Mitä on nykyajan kotiruoka?

Sosiaalisen median käytön lisäksi spontaania keskustelua syntyi kouluruuasta. Esille nousi muun muassa ajatus siitä, että niin sanottu perinteinen kotiruoka ei enää välttämättä ole nykyajan kotiruokaa.

Kouluruokailu jää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmän kouluhyvinvointikyselyn perusteella välistä hämmästyttävän monelta. Erityisesti murrosiän kynnyksellä oleville tytöille terveen kehonkuva-ajattelun esille nostaminen on ollut aina ja on edelleen tärkeää.

Myös suuhygienian taso nousi esille. Nykyisin vain harva lapsi pesee hampaansa kaksi kertaa päivässä.

Tilastollisesti hyvinvointi on kohtalaista Talvisalon koulussa, mutta yläkoulun puolelle siirryttäessä esimerkiksi päihdemyönteisyys- ja kokeilut lisääntyvät selvästi. Kahdeksasluokkalaisista jo noin puolet on kokeillut päihteitä.

Talvisalon koulun rehtori Tuomo Nurmelan vertailu veti kokousväen mietteliääksi: vielä on aikaa vaikuttaa alakouluikäisten asenteisiin.

Lapsen takia pitää opetella pysähtymään

Keskustelussa todettiin, että kiivastahtinen arki kiusaa vanhempia ja aiheuttaa tilanteita, joissa vanhemmuus ja perinteiset arvot saattavat unohtua.

Ennen muuta tilanteissa, joissa arki ajaa aikuisen pois omalta mukavuusalueeltaan, syntyy ahdistavia tilanteita. Tällöinkin vanhemman pitäisi pystyä pysähtymään ja ottamaan vastuunsa kasvattajana.

Lapselle on myös tärkeää, että aikuinen pysähtyy ja osoittaa aitoa kiinnostusta hänen asiaansa ja kohtaa lapsen omana itsenään. Lapset kaipaavat hyväksyntää ja rohkaisua, tukea, turvaa ja esimerkkiä.

– Kaikki yhteinen aika kohdata lapsi omana itsenään on arvokasta, keskustelussa todettiin. Ikuiset teemat välittäminen, yhdessäolo, halaaminen ja rakkaus ovat edelleen vahvaa valuuttaa.

Yhteinen tekeminen on tärkeää

– Kasvatus on kovin kontaktilaji, kiteytti koulukuraattori Pauli Kokkonen, jonka mielestä vanhempien ohjaus ja tuki lasten kasvattamisessa korostuu avoimen informaation maailmassa.

Perheiden yhtenäisyys ja yhteinen aika – oli se sitten liikkumista, pelejä tai yhteistä nettiaikaa – on tärkeää.

Yhteisen ajan puitteissa myös mahdolliset ongelmat nousevat esille. Varhainen puuttuminen ongelmiin mahdollistaa tasaisimman tien kasvatuspolulla.

Riittävän unen merkitys niin lasten kuin aikuistenkin jaksamisessa ja arjen sietämisessä on suuri. Tylsä kirja olisi edelleen parempi unikaveri kuin kännykkä. Vähäinen uni ja huonot ruokailutottumukset ovat alkusyy moneen ongelmaan.

Asiantuntija-avun kynnys on matala

Asiantuntijoiksi tilaisuuteen oli kutsuttu lastenlääkäri Maija Tuominen, koulupsykologi Teija Paananen, ankkuripoliisi Paavo Ryynänen sekä apulaisrehtori Sanna Metsälä koulukuraattori Pauli Kokkosen ja Pelituki-organisaatiota edustavan Eija Myllymäen lisäksi.

Keskustelu perustui noin 40:n tilaisuuteen etukäteen ilmoittautuneen vanhemman laatimien kysymysten pohjalle.

Panelistit korostivat, että kynnystä ottaa yhteyttä terveydenhuolto- ja kasvatusalan ammattilaisiin on pyritty madaltamaan.

Koulun puolelta käytössä ovat Wilma-viestit, Sosterilla on lasten ja nuorten palveluluukku, ankkuripoliisin tavoittaa sähköpostilla ja Pelituki tarjoaa opastusta arkeen nettisivujensa ja koulutuspalveluittensa kautta.