Luken tuore pääjohtaja Johanna Buchert: "Punkaharjulla sijaitsevat tutkimusmetsät ovat tärkeässä roolissa, kun halutaan ymmärtää, miten metsä sopeutuu ilmastonmuutokseen"

Luken Savonlinnan toimipaikassa tutkitaan metsäpuiden kasvullista lisäystä. Metsäntutkimuksessa ollaan Suomen ja koko maailman tulevaisuuden kannalta keskeisen kysymyksen äärellä, kun mietitään vaikka ilmastonmuutosta.

Tuija Pauhu

Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikan avajaisia vietettiin keskiviikkona. Uusien toimistotilojen viereen aletaan rakentaa uusia laboratoriotiloja.
Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikan avajaisia vietettiin keskiviikkona. Uusien toimistotilojen viereen aletaan rakentaa uusia laboratoriotiloja.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) Savonlinnan toimipaikassa työskennellään vahvasti ajankohtaisten asioiden parissa.

IPCC:n ilmastoraportti on puhuttanut viime päivinä. Sen sijaan, että puhutaan metsän kestävästä hakkuumäärästä, ydinkysymys on Luken uuden pääjohtajan Johanna Buchertin mielestä siinä, miten korvataan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita korkean jalostusarvon biopohjaisilla tuotteilla.

— Siinä tutkimusalusta, jota Savonlinnaan rakennetaan, on äärimmäisen tärkeässä roolissa. Tämä on vahvasti kehittyvä tutkimusympäristö, jossa ratkaistaan tulevaisuuden metsäbiotalouden kysymyksiä ja josta haetaan vahvaa otetta metsäbiotalouden alkupäähän, toimipaikan avajaisissa puhunut pääjohtaja totesi.

Ilmastonmuutosta tuleekin torjua kokonaisvaltaisesti. Metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina, mutta fossiilitalouden päästöjä on saatava vähennetyä ja kuluttajien tulisi omilla valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Metsäbiotalous tarvitsee erilaisia metsäbiomassoja

Luken Savonlinnan toimipaikka on keskittynyt metsäpuiden kasvulliseen lisäykseen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että valitaan perimältään parhaat yksilöt ja monistetaan ne. Menetelmällä voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettua ja tasalaatuista taimiaineistoa erilaisiin metsäbiomassan käyttötarkoituksiin.

Tuija Pauhu

Luken Savonlinnan toimipaikan avajaisissa puhunut Luken uusi pääjohtaja Johanna Buchert totesi, että Suomi on erittäin isossa tulevaisuuden roolissa viemässä fossiilitaloutta alas ja nostamassa metsäbiotaloutta ylös. Uudella pääjohtajalla on läheinen suhde Savonlinnan seutuun.

Suunnitelmien mukaisesti uusien toimistotilojen vieressä on vuoden päästä käytössä uusi kasvullisen lisäyksen tutkimuslaboratorio.

— Tavoitteena kehittää kustannustehokas menetelmä hyvälaatuisen puuaineksen tuotantoon yhdistämällä Xamkin teknologista ja automaatio-osaamista Luken genomiseen osaamiseen ja jalostustekniikkaan.

Johtava tutkija Tuija Aronen vahvisti, että metsäbiotalous tarvitsee paljon lisää puuta ja erilaisia metsäbiomassoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Samaan aikaan pitää pystyä kasvattamaan hiilinieluja.

— Yksi aivan keskeinen ja kestävä keino on viljellä mahdollisimman hyviä puita, jotka ovat ilmastoon sopeutuvia, terveitä, mahdollisimman hyväkasvuisia ja -laatuisia. Näitä Luken metsänjalostusohjelma tuottaa.

Laboratoriossa on tarkoitus hioa automaatiotekniikkaa ja viedä sitä käytäntöön. Samalla on tarkoituksena on tarjota yrityksille matalan kynnyksen yritysyhteistyöpaikka.

Tuija Pauhu, Tuija Pauhu

Johtava tutkija Tuija Aronen kertoi, kuinka uudesta teknologiasta saadaan voimaa Savonlinnaan.

Luken tulevaisuus on vahva

Luken tulevaisuus näyttää pääjohtajasta vahvalta. Hän uskoo, että tutkimuksen ja yritysyhteistyön avulla saadaan uutta liiketoimintaa ja nostettua tuotteiden jalostusarvoa.

Buchertin mukaan Punkaharjulla sijaitsevat tutkimusmetsät ovat tärkeässä roolissa, kun halutaan ymmärtää, miten metsä sopeutuu ilmastonmuutokseen. Laboratorion siirtyessä Savonlinnaan Punkaharjulle jäävät tutkimusmetsät ja kenttätöiden tukikohta. Se, minkä kokoinen ja mitä se sisältää, on vielä kovasti mietinnässä. 

Pääjohtajalla vahva side maakuntaan

Buchert aloitti pääjohtajana 10. syyskuuta. Savonlinna on uudelle pääjohtajalle tuttu kaupunki ja koko alue läheinen.

Tuija Pauhu

Erikoistutkija Martti Venäläinen kertoi, että puun laatuominaisuuksissa riittää vielä tutkimista.

— Olen Savonlinnan keskussairaalassa syntynyt. Äiti on kotoisin Sulkavalta ja isä Juvalta. Asuin kaksivuotiaaksi Juvalla. Koulut kävin Keski-Suomessa. Suku on Savosta ja esimerkiksi serkkuni on kauppiaana Sulkavalla K-market Wiljamissa. Koen Etelä-Savon kotipaikaksi, hymyilee Mikkelin seudulla mökkeilevä Buchert.

Yhteistyössä on voimaa

Teknologiapuisto on vahva näyte Savonlinnan kaupungin, Xamkin ja Etelä-Savon maakuntaliiton sekä nyt Luken yhteistyöstä.

Kaupunginjohtaja Janne Laine korosti, että puisto on paitsi tutkimus- ja tuotekehitys- myös yritysympäristö, johon on saatu koulutus vahvasti mukaan. Luke tuo uudenlaisen otteen ja yhteyden elinkeinoelämään ja ympäristöön.

— Globaalin ilmastonmuutoksen kannalta täällä tehdään avaintoimintaa, jota toivon mukaan ymmärretään päättäjien tasolla vahvistaa ja hyödyntää. Metsäpuiden kasvullisen lisäyksen kehittäminen on asian ytimessä.

Xamkin rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen tuumasi, että kun puun arvostus on jälleen noussut ja kun sitä tarvitaan nyt vaikka mihin, on hiipinyt huoli, riittääkö sitä todella kaikkeen. Juuri tätä varten on Luke.

Tuija Pauhu

Johanna Buchert, Jarkko Wuorinen, Janne Laine ja Heikki Saastamoinen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön ja tähänastisiin saavutuksiin.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Jarkko Wuorinen sanoi, että maakunta on ollut kaupungin rinnalla vahvasti tukemassa teknologiapuiston kehitystä kuitulaboratoriosta monipuoliseksi biotalouskampukseksi. Satsaukset on saatu takaisin aluetalouteen arvonlisänä, työpaikkoina ja verotuloina.

— Metsä tuottaa mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Esimerkiksi viime vuonna kantotulo maakunnassa oli 270 miljoonaa.

Kolmikko viestitti, että teknologiapuistossa on eteenpäinmenemisen ja tulevaisuudenuskon meininki. Laine vihjasi, että viides ja kuudeskin laajennus on tulossa.

Tuija Pauhu

Savonlinnan Mieslaulajien kvartetti esitti muun muassa laulut Kuinka kaunista ja Kun saapuu syys.

Tuija Pauhu

Uudet tilat ovat avarat.

Luken Savonlinnan toimipaikka

- On yksi Luken kahdestatoista strategisesta toimipaikasta.Työskentelee noin 20 henkeä.

- Toimistotilat sijaitsevat Teknologiapuistossa Savonlinnassa.

- Vuoden päästä otetaan käyttöön uudet laboratoriotilat.

- Tutkimusmetsät ja kenttätöiden tukikohta jäävät Punkaharjulle.

- Tutkimusmetsän ydinalue on Laukansaaressa sijaitseva tutkimuspuisto.Siellä on suurin osa tutkimuksen koetoiminnasta ja alueen retkeilyreitit sekä noin seitsemän hehtaarin puulajipuisto.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet