Uudelleen henkiin herätetty Sääminki-seura viettää 60-vuotisjuhlia perjantaina — Juhlassa puhuva Ylen pitkäaikainen toimittaja Risto Makkonen ei ole unohtanut juuriaan

Vuonna 1958 perustetun ja sittemmin hiipuneen Sääminki-seuran toimintaa on viritelty uudelleen viime keväästä lähtien. Tuolloin perustettu Sääminki-Seura ry viettää seuran 60-vuotisjuhlia perjantaina. Syntyjään sääminkiläinen Risto Makkonen pohtii juhlassa sääminkiläisyyttä identiteetin kannalta.

Soila Puurtinen

Risto Makkonen uskoo, että savolainen uteliaisuus ajoi hänet aikanaan toimittajan uralle.
Risto Makkonen uskoo, että savolainen uteliaisuus ajoi hänet aikanaan toimittajan uralle.

En ole niin kaukana maailmalla käynytkään, ettenkö tietäisi, mistä olen lähtöisin, toteaa entisestä Säämingistä kotoisin oleva Risto Makkonen, 71.

Pitkän toimittajan uran Ylellä tehnyt Makkonen on perjantaina puhujana Sääminki-seuran 60-vuotisjuhlassa Savonlinnassa.

— Pohdin sääminkiläisyyttä identiteetin kannalta: mikä merkitys ihmisen identiteetille on sillä, mistä hän on lähtöisin ja miten sille asialle pitää olla rehellinen ja kriittinen, mutta tietoinen siitä myös.

Hän tunnistaa itsessään kotiseudun vaikutuksen.

— Kyllä savolaisuudesta tai siitä ympäristöstä on jotain saanut — kai se on uteliaisuus. Ei kai minusta muuten olisi toimittajaa tullut. Lyseon lukion poikia on ollut alalla muitakin.

Haapalan kylällä kasvaneen Makkosen sukujuuret ulottuvat seudulla syvälle.

— Sitä ei ole tutkittu, mutta sukutaustaa löytyy mahdollisesti melkein Pähkinäsaaren rauhan ajoista saakka.

Helsingissä asuva Makkonen viettää nykyisin puolet ajasta mökillään Kulennoisissa. Hänen 97-vuotias äitinsä asuu Savonlinnassa.

— Senkin takia olen Savonlinnassa niin paljon, käyn siellä äidin luona melkein päivittäin.

Työvuosinaan Makkonen suuntasi Savonlinnan seudulle vuosittain, olipa työpaikka sitten Suomessa tai Brysselissä.

— Se, mikä minua yhdistää Savonlinnaan, on historian harrastus. Savonlinnan seudun historia on niin mielenkiintoinen, mitä syvemmälle siinä menee takaisinpäin. Ehkä se on vaikuttanut suuresti siihen, minkälaisia me olemme. Asioita osataan katsoa useammalta kannalta, ei ole heti on-off-ajattelua. Siitähän meitä savolaisia syytetään.

Perjantain juhlassa Makkonen nostaa esille sen, että 1500-luvun lopulla ollut Nuijasota ulottui myös Savoon.

— Olavinlinnan ympärillä asuvat talonpojat joutuivat päättämään, lähtevätkö linnanherran vai kapinallisten puolelle. Tämä on minusta esimerkki siitä, minkälaisessa tilanteessa siellä on vuosisatoja jouduttu elämään. Että on säilyttänyt pääomansa eli oman päänsä, on joutunut miettimään, mille kannalle rupeaa.

Hän toteaa, että helppoahan se on ollut Pohjanmaalla olla jotain mieltä.

— Olen sen sanonutkin pohjalaisille kavereilleni: heillä on ollut vene rannassa ja nokka kohti Ruotsia, jos kiire tulee.

Puheessaan Makkonen ottaa historiasta vauhtia tähän päivään.

— Tottakai puhun pikkuisen Joel Lehtosesta. Hän on kuitenkin kuuluisin sääminkiläinen ja tulee olemaan historiassa pitkälle. Olen Putkinotkon läheltä kotoisin, joten se tuntuu tärkeältä ja motivoivalta.

Hän aikoo myös kehua sääminkiläiset naiset.

— He ovat osanneet tehdä päätöksiä ja hoitaneet asiat jämptisti. Vielä minun lapsuudessani emännät välillä kilpailivat keskenäänkin. Säämingin miehillä on ollut turvallinen elämä, kun siihen aikaan on eletty matriarkaalisessa yhteisössä. Tämä ei ole pelkästään minun mielipiteeni, myös muutamat sääminkiläiset naiset ovat tätä mieltä.

Sääminki-Seura ry:n 60-vuotisjuhla pe 21.9. klo 18 Säämingin seurakuntatalolla, Sääminginkatu 4. Juhlakahvit klo 17 alkaen.

Risto Makkonen

Kotoisin Säämingistä, Haapalan kylältä. Syntynyt vuonna 1947.

Käynyt kansakoulun Haapalassa, lukion Savonlinnan lyseossa.

Opiskellut toimittajaksi ensin Jyväskylässä, sitten Tampereella.

Aloitti toimittajan työt kesätoimittajana sanomalehti Itä-Savossa, v. 1971 toimittajaksi A-studioon, -73 kymmeneksi vuodeksi Ylen tv-uutisiin, tehnyt A-studion Ulkolinjaa, ollut lehdistövirkamiehenä ja kirjeenvaihtajana Brysselissä.

Ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 2012 teki vielä A-studiota.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut