"Saimaa saastuu kaivoksen takia" — grafiittikaivoshanke herättää vastustusta Heinävedellä

Tiedottamista moititaan huonoksi. Kaivoksen jätevesien pelätään valuvan pitkin Heinäveden reittiä Saimaalle. Matkailullisesti imago olisi mennyttä.

Miten käy Saimaan ja sen puhtauden jos kaivos tulee, kysyvät Heinäveden grafiittikaivoshankkeen vastustajat. Kuvassa Heinäveden reittiä liikennöivä m/s Puijo Oravissa.
Miten käy Saimaan ja sen puhtauden jos kaivos tulee, kysyvät Heinäveden grafiittikaivoshankkeen vastustajat. Kuvassa Heinäveden reittiä liikennöivä m/s Puijo Oravissa.

Jos kaivos tulee niin imago menee. — Henna Poutiainen, paikallinen asukas

Vastustus Beowulf Miningin grafiittikaivoshanketta kohtaan kasvaa Heinävedellä ja Leppävirralla. Vastustajien mukaan kaivoshanketta ollaan viemässä eteenpäin läpihuutojuttuna ilman kunnollista tiedottamista.

Avokaivos ei vastustajien mukaan ole vain paikallinen hanke, vaan uhkaa saastuttaa Karvionkosken kautta koko alapuolisen Saimaan.

—Ihmiset eivät täällä tunnu oikein ymmärtävän mistä tässä on kyse. Edes lähiseudun asukkaat eivät ole tienneet koko hankkeesta mitään vaikka hankkeesta on tiedotettu lain vaatimuksen mukaisesti, ihmettelee Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja Risto Sulkava.

Sulkava on toiminut aiemmin valtakunnallisen Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Nykyisin hän toimii Heinäveden Vihtarissa yrittäjänä.

Jätevedet laskevat Heinäveden reitille

Kaivoksen vastustus on kanavoitumassa Heinäveden luonnonystävien kautta. Taustatukea antaa Suomen luonnonsuojeluliitto. Ne järjestävät kaivoshankkeesta oman tiedotustilaisuutensa Heinäveden kirjastolla 18. heinäkuuta.

Vaikka tämä kaivos ei olisi yhtä suuri kuin Talvivaara, niin kyllä silläkin kokoa on, pari järveä tyhjennetään sen alta pois. — Risto Sulkava, Heinäveden luonnonystävät

—Keräämme tilaisuuteen monipuolista tietoa kaivoshankkeesta ja myös sen nurjista puolista. Tähän saakka on annettu ymmärtää, että kaivos on pieni ja paikallinen, ja pelkästään positiivinen juttu, Sulkava kertoo.

— Kaivostoiminnan jätevedet tulevat laskemaan suoraan Heinäveden reitille ja sitä kautta Saimaaseen. Vaikka tämä kaivos ei olisi yhtä suuri kuin Talvivaara, niin kyllä silläkin kokoa on, pari järveä tyhjennetään sen alta pois, Sulkava kuvaa.

Parhaat grafiittiesiintymät on löydetty Aitolammen alueelta. Lampi on nimestään huolimatta järvi, joka laskee suoraan Saimaaseen.

Sulkavan mukaan on myös kiinnostavaa tietää, löytyykö kivestä akkuteollisuudessa tarvittavan grafiitin lisäksi muitakin mineraaleja kuten uraania, asbestia tai arseenia.

—Miten louhintajätteen eli sivukiven myrkyt aiotaan hoitaa vai jätetäänkö kasat taivasalle, jolloin niistä liukenee myrkkyjä maaperään.

Verotulot ja työpaikat jäävät vähäisiksi

Malminetsintään erikoistunut Beowulf Mining kertoo nettisivuillaan, että yhtiöstä ollaan luomassa modernia kaivosyhtiötä, joka toimii Pohjoismaissa.

Suomessa yhtiö toimii ostamansa Fennoscandian Resources -nimisen yrityksen kautta. Malminetsintälupa on myönnetty tälle yhtiölle, ja tämä yhtiö aikoo hakea myös kaivoslupaa tulevan talven aikana.

Kunnat odottavat kieli pitkällä verotuloja ja työpaikkoja, mutta odotukset eivät toteudu. — Risto Sulkava, Heinäveden luonnonystävät

Sulkavan mukaan on kaivosalalla tyypillinen toimintatapa, että ulkomainen emoyhtiö antaa tytöryhtiölle miljardilainan, jolla on hulppea korko. Tytäryhtiö maksaa emolle lainaa ja korkoa, eikä verotettavaa voittoa pääse syntymään.

—Verotuloja ei isostakaan toiminnasta valtiolle tule, mutta kunta on tarjonnut yritykselle kädenojennuksena kuntalaisten verotuloilla kustannetun infran kuten tiet, ja valtiokin tulee tarvittaessa avuksi.

Sulkavan mukaan kunnat ovat naiiveja odottaessaan kaivoksesta isoja positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen.

—Kunnat odottavat kieli pitkällä verotuloja ja työpaikkoja, mutta odotukset eivät toteudu. Työ on automatisoitua ja robotisoitua, kaivoksiin tuodaan osaajia ulkomailta ja paikallisesti työllistyy korkeintaan muutama kuorma-autoilija.

Kaivos tulee, imago menee matkailusta eläviltä kunnilta

Leppävirran puolella Haapamäessä asuva Henna Poutiainen ihmettelee, miksi kunnilla tuntuu olevan kaivoshankkeeseen niin myönteinen asenne, vaikka esimerkiksi Heinävedellä kunta elää pitkälti matkailusta.

—Kermajärven ympärillä on lukuisia ihmisiä, joille lomamökkien vuokraus tuo toimeentulon joko kokonaan tai osittain. Jos kaivos tulee niin imago menee. Silloin loppuu mökkien vuokraus, Poutiainen toteaa.

Kaivosyhtiön taholta on Poutiaisen mukaan annettu ymmärtää, että maanomistajat saavat maastaan lunastuksen yhteydessä kovan hinnan.

Poutiaisen mukaan korvaus on naurettava kun huomioi ne tuhot, mitä kaivoksen tulo saa alueen luonnossa aikaan.

—Täällä on maailman puhtain luonto, ja vesi on juomakelpoista. Sitä ei voi rahalla korvata.

Suomen Luonnonsuojeluliitto mukana

Heinäveden luonnonystävät ja Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttavat kutsussaan tiedotustilaisuuteen, että Kermajärvi kuuluu rantojensuojeluohjelmaan sekä erityissuojelua vaativiin vesistöihin, ja järvellä on Natura-alueita.

Lisäksi Karvion kanavan läheisyydessä on pohjavedenottopaikka.

Ne kertovat tiedotteessa, että malmiesiintymät sijaitsevat korkeusasemaltaan ylempänä viereisiä järviä, joten kaivosteollisuuden sivukivikasojen saastuttamia pintavesiä päätyy välttämättä isoihin vesiin. 

Lisäksi louhinta tuottaa runsaasti laajalle leviävää pölyä. Ilmansaasteiden haitta-alue on jopa kymmenien kilometriä suuntaansa.

Jalostus vaatii saostusaltaat ja paljon vettä

Grafiitin jalostuksessa käytetään yleisesti kemiallisia vaahdotusmenetelmiä, jonka toiminta edellyttää valtavia vesimääriä ja saostusaltaita.

Ympäristövaikutuksia ovat myös kaivostoiminnasta johtuvat kiinteistöjen ja erityisesti vapaa-ajan asuntojen taloudelliset vahingot, joiden välitön yhteenlaskettu arvonlasku voi nousta useisiin miljooniin euroihin.

Tällä on seurauksensa myös alueen tärkeimpiin elinkeinoihin kuten matkailuun.

Tiedotteessa painotetaan, että Heinäveden alueen vesiä ei ole varaa päästää pilaantumaan ja siksi toimintaa, jolla vesiä tietoisesti pilataan, ei voi suunniteltuun paikkaan sijoittaa. 

Kaivoshankkeen ympäristövaikutukset Heinävedellä tiedotustilaisuus Heinäveden kirjastolla 18. heinäkuuta kello 18.

Juttua on päivitetty 10.7.2018 kello 15.23 lisäämällä jutun loppuun taustatietoa tiedotustilaisuudesta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut