Pohjois-Savon keskustan piirihallitus tahtoo Savonlinnan seudun pysyvän Etelä-Savossa – Piirikokouksen kantaa asiaan ei ole

Keskustan ministerit ovat puhuneet yhtenäisen Etelä-Savon puolesta koko ajan. Savossa keskustalla ei tunnu olevan yhtenäistä linjaa.

Päivi Virta-Salo

Pohjois-Savon keskusta on ottanut kantaa siihen, missä maakunnassa Savonlinnan seudun pitäisi olla.
Pohjois-Savon keskusta on ottanut kantaa siihen, missä maakunnassa Savonlinnan seudun pitäisi olla.

Keskustan Pohjois-Savon piirijärjestö ja keskustan Pohjois-Savon maakuntavaltuustoryhmä vaativat kannanotossaan, että Etelä-Savon maakuntaa ei pilkota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi.

Piirin puheenjohtaja Antti Kivelä kertoo, että piirihallitus ja maakuntavaltuusto olivat yhteisessä neuvonpidossaan käytännössä yksimielisiä kannanotosta.
– Oli siellä hieman variaatioita, Kivelä sanoo. Kivelän mukaan kentältä ei ole kuulunut kriittistä palautetta kannanottoon liittyen.

Piirikokouksessa maakuntakysymystä ei ole käsitelty. Seuraava piirikokous on elokuun 11. päivänä.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin kunnat siirtyisivät osaksi Pohjois-Savoa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on jo julkisesti todennut puolueen vastustavan ajatusta.

Pohjois-Savon keskusta pitää järkevimpänä sote-ratkaisun pohjana hallitusohjelmassakin olevaa 18 maakunnan kokonaisuutta. Piirijärjestö hyväksyy erillisratkaisut ainoastaan Uudellamaalla.

– Esitetyssä muodossaan toteutettuna järjestely hajottaisi nykyistä Itä-Suomen maakuntarakennetta ja useaa toiminnan ja hallinnon alaa monin tavoin, kannanotossa todetaan.

– Kaakkois-Suomen vaalipiirijako menisi uusiksi, jäljelle jäävä Etelä-Savon maakunta jäisi pelastustoimen osalta selvästi heikommaksi kuin ympäröivät maakunnat, vaikka hallitusohjelmassa nimenomaan vakuutetaan pelastustoimen ja ensihoidon synergiahyötyjen turvaamista, perustelut jatkuvat.

Jos Itä-Savon kunnat irrotettaisiin Etelä-Savosta, jäljelle jäävä maakunta olisi asukaspohjaltaan noin 93 000 hengen suuruinen. Tämä heikentäisi Pohjois-Savon keskustan mielestä Mikkelin keskussairaalan, Etelä-Savon liiton, paikallisen Ely-keskuksen ja alueen käräjäoikeuksien toimintaedellytyksiä.

Piirijärjestö huomauttaa myös, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on tekemässä tänä vuonna koronapandemian vuoksi noin 45 miljoonan euron tappion, minkä lisäksi sillä on aiemmin kertynyttä alijäämää.

– Tulevaisuudenkin niukkojen resurssien vallitessa on vaikea nähdä Savonlinnan keskussairaalan toimivan nykytasollaan, mikäli Pohjois-Savon kuntien pitäisi vastata Savonlinnan keskussairaalankin toiminnasta, Pohjois-Savon keskusta kirjoittaa.

– Savonlinnan sairaalan taantuminen KYSin reservipisteeksi ei ole sen paremmin Pohjois-Savon kuin Savonlinnan seutukunnankaan etu. Nykyisten maakuntien hyvä yhteistyö on parempi ratkaisu kuin Etelä-Savon maakunnan hajottaminen, kannanotossa todetaan.

Pohjois-Savon keskusta toivoo maakuntansa kunnilta yhtenäistä ja selkeää viestiä, jonka mukaan Etelä-Savon pilkkomista ei tule hyväksyä.

Keskustassa monenlaista mieltä

Savonlinnan seudun kuntien valtuustot päättivät syksyllä, keskustalaiset valtuutetut mukaan lukien, että ne halusivat suunnata Pohjois-Savon sote-maakuntaan. Sulkavalla äänestyksessä hävisi esitys, jonka mukaan valmistelun suuntaa muutettaisiin, jos valtiovallan tai Pohjois-Savon päätökset sitä edellyttäisivät. Muissa kunnissa ei edes äänestetty.

Muun muassa maakunnan keskustalaiset ministerit Jari Leppä ja Hanna Kosonen ottivat kuntapäättäjille lähettämässään kirjeessä jo syksyllä kantaa yhtenäisen Etelä-Savon puolesta muistuttaen, että maakunnille on tarkoitus ajan mittaan siirtää soten lisäksi muitakin tehtäviä.

Kesäkuun alussa sote-lakiluonnoksen julkistamisen yhteydessä vahvistui, että sote-maakuntaratkaisu vaikuttaa maakuntarajoihin myös nykyisten maakuntien toiminnassa. Sen jälkeen keskustan Savonlinnan valtuustoryhmä linjasi, että maakuntaratkaisun kaikki vaikutukset pitää kunnolla selvittää sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon suuntaan. Ryhmä varoitti pitämästä maakunnan vaihtamista Pohjois-Savoon itseisarvona ja piti tärkeimpänä edunvalvontatavoitteena sitä, että Savonlinnan keskussairaalan asema turvattaisiin kirjaamalla se lakiin.

Keskustan Savonlinnan valtuustoryhmän jäsenistä ainakin Olli Österlund kommentoi yleisönosastossa kannanottoa todeten kannattavansa Pohjois-Savoa, kunnes jotain merkittävää uutta ilmenee.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen keskustaryhmät totesivat julkilausumassaan juhannuksen alla, että Sosterin alueen suunta on edelleen Pohjois-Savo. Julkilausuman allekirjoittajien joukossa on myös keskustan Savonlinnan valtuustoryhmän jäseniä.

Keskustan Pohjois-Savon piirihallitus ja keskustan maakuntavaltuustoryhmä vaativat siis nyt kannanotossaan Savonlinnan seudun jäämistä Etelä-Savoon.

Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja, sosialidemokraattien Kari Rajamäki toivotti tiedotteessaan kesäkuun 8. päivänä Savonlinnan seudun tervetulleeksi Pohjois-Savoon todeten, että se vahvistaisi KYSin erityisvastuu-aluetta ja tukisi yliopistollisen sairaalan ja lääkärikoulutuksen tulevaisuutta.

Rajamäen kanssa samalla linjalla on ollut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen keskustalainen puheenjohtaja Markku Rossi. Hän on Itä-Savon haastattelussa todennut Savonlinnan seudun mukaantulon vahvistavan Kuopion yliopistosairaalaa ja koko sen erityisvastuualuetta.

Lue kaikki sote-lakiluonnokseen liittyvät jutut tästä linkistä.


Juttua muokattu kello 8.19. Korjattu Kari Rajamäen puoluekanta. Lisätty tieto Sulkavan kunnanvaltuuston äänestyksestä.

Kello 10.02 lisätty Antti Kivelän kommentti. Täsmennetty, että kyseessä oli piirihallituksen ja maakuntavaltuuston valtuustoryhmän kannanotto.

Uusimmat uutiset