Etelä-Savon pintavesien tila maan parhaimmistoa — Savonlinnassa Kuonanjärven ja Hirvasjärven ekologinen tila on kuitenkin heikentynyt

Järvien kokonaispinta-alasta 97 prosenttia on erinomaisessa tai hyvässä tilassa.

Antti Varonen

Suurin osa Etelä-Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Kuvituskuva.
Suurin osa Etelä-Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Kuvituskuva.

Suurin osa Etelä-Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Aiempaan arviointiin verrattuna vesien tila on kokonaisuutena hieman parantunut. Tulokset perustuvat uuteen arvioon Suomen vesien ekologisesta tilasta.

Ekologinen luokittelu liittyy vesienhoidon suunnitteluun. Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvä ekologinen tila. Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan vesienhoidon toisella kaudella aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan uusia toimenpiteitä vuosille 2022-2027. Luokitus ohjaa myös vesistöseurantojen suunnittelua ja toteutusta uudella vesienhoitokaudella.

Suurimmat järvet erinomaisessa tai hyvässä tilassa

Uuden luokituksen mukaan lähes kaikki Etelä-Savon suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat vähintään hyvässä tilassa. Järvien kokonaispinta-alasta 97 prosenttia on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluu 26 järveä, 3 prosenttia pinta-alasta, ja välttävässä tilassa on viisi järveä, 0,2 prosenttia pinta-alasta. Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan.

Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilaluokassa (82 prosenttia kokonaispituudesta). Neljä jokea kuuluu tyydyttävään luokkaan. Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan.

Valtaosassa järviä ja jokia ekologinen tila on pääosin pysynyt samana verrattuna vuonna 2013 julkaistuun luokitukseen. Lähes kaikki suurimmat järvet, kuten Saimaan osa-altaat, ovat pysyneet tilaltaan erinomaisina. Asutuskeskusten lähivesistä esimerkiksi Mikkelin alapuolinen Saimaa, Varkauden alapuolinen osa Haukivettä ja Joroisselkä ovat edelleen tyydyttävässä tilassa.

Kokonaisuutena vesien tila on hieman parantunut aiempaan luokitukseen nähden. Erinomaisen tilaluokan järvien ja jokien määrä on kasvanut noin kahdellakymmenellä. Hyvään tilaan kuuluvien vesimuodostumien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tyydyttävässä tilassa olevien muodostumien määrä on vähentynyt 13 kappaleella. Välttävässä tilassa on aiemman neljän järven sijaan nyt viisi.

Joroisten seudulla Sysmän ja Saimaan Haapaselän sekä Puulan Kotalahden ekologinen tilaluokka koheni tyydyttävästä hyvään. Mäntyharjun Pyhäveden tila nousi aiemmasta hyvästä tilasta niukasti erinomaisen puolelle. Rantasalmella Pieni Raudanvesi on kohonnut välttävästä tyydyttävään tilaan. Kerimäellä Puruveden valuma-alueella Kuonanjärven ekologinen tila on puolestaan heikentynyt tyydyttävästä välttävään ja Savonlinnan Hirvasjärvi hyvästä tyydyttävään tilaan.

Merkittävimmät järvi- ja jokimuodostumat luokiteltiin

Etelä-Savon pinta-alasta noin 25 prosenttia on vettä. Luokitustarkastelussa ovat mukana maakunnan kaikki yli 50 hehtaarin järvet (515 kpl) sekä merkittävimmät joet (55 kpl). Tarkasteluajanjaksona käytettiin pääosin vuosia 2012–2017.

Tällä kertaa laadittu ekologinen tilaluokitus on järjestyksessään kolmas ja se tehdään kuuden vuoden välein. Luokituksen myötä Etelä-Savon vesien tila tunnetaan nyt monipuolisemmin ja kattavammin.

Ekologisen tilan arviointi lähtee vesien luontaisista ominaispiirteistä, joiden mukaan pintavedet jaetaan tyyppeihin. Kullekin tyypille on määritetty vertailuolot ja oma luokitteluasteikkonsa. Ekologinen tila määritellään ensisijaisesti biologisten laatutekijöiden (levät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) pohjalta. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös vedenlaatu (mm. kokonaisravinteet, pH ja näkösyvyys) sekä vesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus (mm. kalojen vaellusesteet).

Luokituksen avulla suunnitellaan uusia toimenpiteitä

Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan vesienhoidon toisella kaudella aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan tarvittavia uusia toimenpiteitä kolmannelle kaudelle 2022-2027. Luokitus ohjaa myös vesistöseurantojen suunnittelua ja toteutusta uudella vesienhoitokaudella.

Työ vesien tilan parantamiseksi on pitkäjänteistä ja edellyttää eri tahojen laajaa sitoutumista. Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset valmistuvat ensi vuonna. Niitä koskeva yleinen kuuleminen alkaa lokakuussa 2020.

Nyt julkaistu luokittelutulos on vielä alustava ja se voi vielä muuttua ennen vuotta 2022 ja uuden vesienhoitokauden alkamista.

Kommentoidut