Viljanpuinti viivästyy – Toiveissa lämmintä ja kuivaa säätä

Etelä-Savossa päästään viljanpuintiin tänä syksynä 2–3 viikkoa myöhässä keskiverto-aikatauluun verraten.

Antti Varonen

Päättymäisillään oleva kesä on aiheuttanut viljapelloilla mutkikkaita tilanteita, koska vettä on satanut liikaa ja liian kylmääkin on ollut.
Päättymäisillään oleva kesä on aiheuttanut viljapelloilla mutkikkaita tilanteita, koska vettä on satanut liikaa ja liian kylmääkin on ollut.

Kylmyys aiheuttaa tällä hetkellä eniten riesaa peltotöille Etelä-Savossa. Tilannetta ei helpota lainkaan se, että myös sateet ovat runnelleet viljapeltoja joillakin seuduilla hyvin ankarasti.

Paljon viljelysten erikoisesta tilasta kertoo esimerkiksi se, että kaurapelloilla alkaa kaurojen väri vasta nyt muuttua hiljalleen vihreästä keltaiseksi.

— Kaurakin ehtii kypsyä Etelä-Savossa puintiukuntoon, mutta sen korjuu jää auttamattomasti syyskuun lopulle, sanoo kasvutilanteita päivittänyt kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Matti Ikonen ProAgria Etelä Savosta.

Laajemmin nähtynä maakunnassa päästään viljanpuintiin tänä syksynä 2–3 viikkoa myöhässä keskiverto-aikatauluun verraten.

Maanviljelijät toivovat ennen kaikkea, että päivät ja yöt olisivat elokuussa ja syksyllä selvästi nykyistä lämpöisempiä. Vaikka pelloilla on toki märkää, niin tässä vaiheessa kesää kosteutta maasta vielä haihtuukin.

Edelleen vain suurempiin hankaluuksiin jouduttaisiin, mikäli yöt vielä viilenisivät, ja haihtuminen alkaisi tyrehtyä.

— Aivan katastrofin keskellä ei maatiloilla vielä olla, mutta kaikki toivovat nyt erittäin vähäsateista ja lämmintä loppukesää ja syksyä, Ikonen toteaa.

Liekö vain pelkkää sattumaa, mutta samantapaisissa oloissa on sadon valmistumista odotettu maatiloilla viimeksi tasan 30 vuotta sitten.

Matti Ikonen muistaa, että vuonna 1987 viljoja puitiin Etelä-Savossa vielä lokakuun puolivälin jälkeenkin.

— Viimeiset puinnit kaurapelloilla taidettiin tehdä lokakuun 20. päivän kiepeillä. Talteen otettiin, mikä märiltä pelloilta onnistuttiin talteen ottamaan.

— Ehkä tilanne on tänä vuonna kuitenkin pikkuisen parempi kuin syksyllä 1987.

Kylmän ja sateisen kesän vuoksi odotetaan perunasadostakin enimmäkseen keskimääräistä heikompaa, koska perunakin kaipaa kasvussa menestyäkseen lämpöä.

Ikonen oli jutellut hiljattain satonäkymistä mikkeliläisen porkkananviljelijän kanssa. Hän oli todennut, että porkkanasato jää nyt 30 prosenttia huonommaksi kuin viime vuonna.

Jos jatkossa sataa runsaasti, voivat tilanteet juurespelloillakin kärjistyä edelleen.

Peltojen tuholaistilanne on ollut Etelä-Savossa hallinnassa, mutta rajut sateet ovat lakoonnuttaneet viljapeltoja paikoitellen kovalla voimalla.

— Joidenkin peltojen yleisilme näyttää siltä kuin siellä olisi ajettu jyrällä, Ikonen kertoo.

Alueellisesti ei satonäkymissä ole Etelä-Savossa oikeastaan mitään isoja eroja.

— Eroja voi olla vain siinä, missä rajuimmat sadekuurot ovat eniten vahingoittaneet kasvustoja.

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo