Kaupunginjohtaja Janne Laine haluaisi valtuuston vastaavan hyvinvointialueen kutsuun jo tässä kuussa – Laine esittää, että kaupunki lähtisi mukaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun

Esitys on yksinkertaisempi kuin lokakuussa. Laine esittää vain valmisteluun lähtemistä ja kolmen edunvalvontatavoitteen hyväksymistä.

Timo Seppäläinen

Korona-ajan ensimmäinen kaupunginvaltuustokokous maaliskuussa oli Savonlinnasalissa. Seuraava kokous 14. joulukuuta pidetään etäyhteyksin. Kaupunginjohtaja Janne Laine toivoo, että silloin syntyisi päätös Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun osallistumisesta.
Korona-ajan ensimmäinen kaupunginvaltuustokokous maaliskuussa oli Savonlinnasalissa. Seuraava kokous 14. joulukuuta pidetään etäyhteyksin. Kaupunginjohtaja Janne Laine toivoo, että silloin syntyisi päätös Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun osallistumisesta.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine vie jo ensi maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn Essoten hallituksen kutsun, jossa kaupunkia pyydetään mukaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun.

Essote pyytää mukaan myös Sosteria ja Enonkoskea. Essoten hallitus lähetti kutsut torstaina. Itä-Savon kunnista Rantasalmi ja Sulkava ovat jo aiemmin lähteneet valmisteluun.

Laine huomauttaa, että valmisteluun osallistuminen edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksyntää, koska valtuuston voimassa olevan päätöksen mukaan kaupunki tahtoo osaksi Pohjois-Savoa. Asian pitää ehtiä joulukuun 14. päivän valtuustoon, jotta kaupunki voisi osallistua jo ohjausryhmän seuraavaan kokokseen helmikuun 2. päivänä, jos valtuusto niin päättäisi.

– Nyt tehdään hyvinvointialueen käytännön valmistelua. Jos emme ole mukana, ei siellä kukaan muukaan meidän etujamme valvo. Tärkeintä on saada asetettua hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdaksi Savonlinnan keskussairaan säilyttäminen ympärivuorokautisena erikoissairaanhoidon yhteispäivystyssairaalana, Laine sanoo.

Maan hallitus linjasi lokakuussa, että Savonlinnan seutu kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Sosterin johtaja Panu Peitsaro on kertonut, että Sosteri ei lähde alueen valmisteluun mukaan. Sosteri yrittää yhä vaikuttaa eduskuntaan niin, että suunta sittenkin olisi Pohjois-Savoon, jossa Sosterin arvion mukaan on paremmat mahdollisuudet säilyttää Savonlinnan keskussairaala.

Laine ei usko, että aluejakoa koskeva linjaus muuttuisi.

– Tosiasiat pitää tunnustaa. Enemmistöhallitus on aluejakolinjauksen tehnyt, ja sen takana ovat hallituspuolueiden eduskuntaryhmät. Lisäksi myös oppositiopuolue kokoomuksesta on tullut näkemyksiä, että Etelä-Savoa ei halua hajottaa.

Laine myös huomauttaa, että Pohjois-Savon maakuntaliitto ja useimmat kunnat ilmoittivat kesän lausuntokierroksella, että ne eivät kannata Savonlinnan seudun siirtymistä Pohjois-Savoon.

Laine ei edes pidä todennäköisenä, että keskussairaala olisi Pohjois-Savossa turvattu, koska pohjoissavolaiset ovat todenneet, että Savonlinnan sairaalan säilyttämiseen ei olisi varaa.

Heti valtioneuvoston aluejakolinjauksen jälkeen lokakuussa kaupunginhallitus hylkäsi Laineen esityksen, jonka mukaan valtuustolle olisi esitetty Etelä-Savon sote-valmisteluihin osallistumista. Silloin Laine tarjosi jatkoneuvottelujen pohjaksi Mikkelin kaupunginjohtajan kanssa ennen aluejakolinjausta tekemäänsä neuvotteluesitystä.

Tosiasiat pitää tunnustaa. Enemmistöhallitus on aluejakolinjauksen tehnyt. — Janne Laine

Uusi esitys on erilainen. Laine esittää ainoastaan, että Savonlinna lähtee hyvinvointialueen valmisteluun ja että sen lisäksi hyväksytään kolme edunvalvontatavoitetta.

– Ensinnäkin Etelä-Savolle luvattu määräaikainen lupa kahden päivystävän sairaalan ylläpitämiseen pitää saada pysyväksi ja velvoittavaksi. Sote-rahoitukseen pitää vaikuttaa niin, että saaristoisuus otetaan voimakkaammin huomioon. Kolmas vaikuttamisen kohde on keskittämisasetus, joka näyttääkin olevan muuttumassa niin, että esimerkiksi tekonivelleikkaukset voisivat täällä jatkua, Laine sanoo.

Laineen mukaan hänen esittämiään edunvalvontatavoitteita voisi ajaa valtion suuntaan yhdessä maakunnan länsiosan kanssa, mutta hänen mielestään hyvinvointialueen valmisteluun lähteminen on tärkeää myös kaupungin oman, valtiovallan suuntaan harjoitettavan edunvalvonnan takia.

Laineen mukaan tavoitteeksi pitäisi asettaa Etelä-Savon muiden kuntien sitouttaminen Savonlinnan sairaalan säilyttämiseen.

Jos se ei näytä onnistuvan, kaupunki voi Laineen mukaan vedota hallituksen antamaan "vahvaan signaaliin", jonka mukaan Savonlinnassa pitää säilyttää päivystävä sairaala.

– Jos hallituksen tahto kahden päivystyssairaalan mallista ei näytä toteutuvan, se luo meille vahvaa argumentaatiota sen puolesta, että lakiin saataisiin velvoittava kirjaus sairaalan säilyttämisestä.

Laine uskoo myös, että Essoten ja Sosterin alueilla olisi yhdessä enemmän neuvotteluvoimaa Kuopion suuntaan, kun neuvotellaan esimeriksi sairaaloiden työnjaosta ja lääkärien saatavuuden turvaamisesta.

Laineen mielestä kaupungin edun mukaista olisi valmistella myös hallinnon ja tukipalvelujen sekä palvelurakenteiden yhteistyötä, joista on saatavissa tehokkuutta Sosterin toimintaan.

– Hyvinvointialueen on joka tapauksessa tehostettava toimintaansa. Mitä aikaisemmin sen valmistelu aloitetaan, sen paremmat mahdollisuudet on säilyttää ympärivuorokautinen päivystyssairaala myös Savonlinnassa. Täytäntöönpano voi odottaa, kunnes laki on voimassa.

– Olisi iso virhe jäädä odottamaan lakia tumput suorina. Siinä menee kallista aikaa hukkaan, Laine sanoo.