Ketjun toimitusjohtaja Teemu Rissanen sanoo, että R-kioskien palveluja pohditaan jatkuvasti — "Tältä istuimelta en uskalla luvata, että Savonlinnaan avattaisiin kolmatta kioskia"

Toimitusjohtajan mielestä tarpeen sanellessa R-kioski voi kyllä toimia isolla paikkakunnalla vaikka hotellin tai sairaalan yhteydessä.

Timo Seppäläinen

— Meillä ei ole pääkonttoria, mutta sen sijaan R-kioski Oy:llä on vahva tukiorganisaatio, joka auttaa kaikin tavoin kauppiaita menestymään, sanoo R-kioski Oy:n toimitusjohtaja Teemu Rissanen.

R-kioskit elävät jatkuvasti murroksessa, mikä on R-kioski Oy:n toimitusjohtajan Teemu Rissasen mielestä itse asiassa toivottu ilmiö.

Kilpailu on tälläkin alalla hänen mielestään tervetullutta, koska se laittaa usein vauhtia oman toiminnan uudistamiseen.

Savonlinnassa on nykyisin kaksi R-kioskia, joista toinen Kauppatorilla ja toinen Mertalassa. Molemmat kioskit toimivat Rissasen mukaan hyvin terveellä pohjalla.

Kauppatorilla kauppiaana on Nina Leikas ja Mertalan kioskilla Sari Saukkonen. Torstaina Teemu Rissanen vieraili Savonlinnassa tapaamassa kumpaakin kauppiasta.

Rissanen kertoo, että Savonlinnan edellisestä käynnistä on aikaa vierähtänyt kolmisen vuotta.

— Nyt oli korkea aika käydä juttelemassa Savonlinnassa ajankohtaisista asioista ja kuulla kauppiaiden kuulumisia. Haluan totta kai tavata myös kioskien asiakkaita.

— Tavallisesti keskustelemme kauppiaiden kanssa siitä, mitkä asiat ovat toimineet hyvin, ja millaisia ajatuksia meillä sekä heillä on kioskien kehittämisestä. Niitä vaihtoehtoja voi olla monenlaisia.

Teemu Rissasen mukaan R-kioski Oy:n rooliin kuuluu, että se toimii kauppiaiden tukena.

— Yrityksellä ei ole pääkonttoria, mutta sen sijaan meillä on toimiva tukiorganisaatio. Tämä on kauppiasvetoinen yritys, ja roolimme on luoda edellytyksiä kauppiaiden liiketoiminnan kehittämiselle.

R-kioskin johdossa pohditaan jatkuvasti mitä uusia palveluja eri liikepaikoille on hyvä tuoda. Monesti kioskin sijainti, ja siihen liittyen asiakasmäärät ovat palveluvalikoimien lisäämisessä ratkaisevassa asemassa. Vilkkaille liikepaikoille voidaan hommata vaikkapa itsepalvelukassoja.

— Usein me kauppiastapaamisissa keskustelemme siitä, että R-kioskit ovat muuttuneet yhä vahvemmin syötävän ja juotavan ostospaikoiksi. Pitää huolehtia, että kioskilla asiakas saa tyydytettyä nälkänsä mahdollisimman monilla tavoilla ja erilaisilla tuotteilla.

Rissasen mielestä uusien elintarvikkeiden tuominen kioskien valikoimaan on viisasta silloin, kun asiakas voi sen sieltä ostaa ja saman tien syödä.

R-kioskit eivät ole nykypäivänä enää sellaisia kuin ne olivat kymmenen vuotta sitten. Nyt niistä voidaan ostaa junalippuja, noutaa passeja ja paketteja. Tällä tavoin se murros muun muassa näkyy.

— Tällä hetkellä me näemme myös tuon nopean asioinnin toisen ääripään, jota kohti kioskeja voidaan myöskin kehittää. Niistä voi tulla asiakkaiden yhteisiä olohuoneita, grillikahviloita ja pelisaleja. Kaikki nämä elementit toisiinsa yhdistyneinä, Rissanen sanoo.

R-kioskeja on noin 540. Uusia kioskeja avataan koko ajan tai sijaintiakin voidaan vaihtaa. Verkosto elää jatkuvasti.

— Tuoreimmissa tapauksissa uusia kioskeja on avattu torien sekä julkisen liikenteen väylien varsille, sairaaloihin ja hotellien yhteyteen. Meidän pitää seurata tarkasti, millaisissa paikoissa ihmiset isoimmin joukoin liikkuvat.

— Tältä istuimelta en uskalla luvata, että Savonlinnaan avattaisiin kolmatta kioskia. Ihmisten liikkumisvirtoja me kyllä seuraamme tarkkaan. Itä-Suomessa on nyt noin viisikymmentä R-kioskia.