Savonlinnalaisvetoisen tutkimuksen professorit eivät innostu robottiverosta — ”Pikemminkin kannattaisi miettiä, että roboteille annettaisiin veroale, jotta saataisiin rakennettua Suomeen teknistä edelläkävijyyttä”

Niina Villman

LUT:n Savonlinnan yksikkö koordinoi neljän yliopiston yhteistä tutkimuskokonaisuutta, jossa haetaan yhteiskunta- ja koulutuspoliittisia keinoja automaation tuomiin haasteisiin vastaamiseksi. Tutkimus on vasta alkamassa, mutta mukana olevat professorit uskovat, että ainakaan robottivero ei niihin keinoihin kuulu.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT)  professori Mikael Collan ja Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo eivät innostu ajatuksesta, että robotteja ruvettaisiin verottamaan.

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Sami Vähämaa esitti Yleisradion televisiouutisissa sunnuntaina jonkinlaista robottiveroa, jolla korvattaisiin valtion tulokertymässä automaation myötä vähenevät tuloverot.

Liiketalouden professori Collan ja sosiaalipolitiikan professori Hiilamo ovat tiimeineen mukana Suomen akatemian rahoittamassa, savonlinnalaisvetoisessa strategisessa tutkimuskokonaisuudessa, jossa haetaan koulutus- ja tulonjakomalleja, joiden avulla Suomi ja suomalaiset menestyvät tuotannon automatisoituessa.

Collan ja Hiilamo arvelevat, että Vähämaa ei ole tarkoittanut ehdotustaan kirjaimelliseksi.

— Varmaankin ajatus robottiverosta on aika kuvaannollinen. Varmaankaan ei ole ajatuksena, että kun robotti siirretään teollisuushalliin, siitä joutuisi maksamaan veron.

— Kysymys lienee lähinnä siitä, miten pääomatuloja ja ansiotuloja verotetaan, kun suuri osa tuotannosta siirtyy robottien tehtäväksi, Hiilamo sanoo.

Voisiko yksi ratkaisu olla se, että valtio sijoittaisi robotteihin? - Heikki Hiilamo

Hiilamon mukaan valmistuksen automatisoimista koskevassa strategisessa tutkimuksessa yhteiskuntatieteilijät pohtivat etenkin työllisyysastetta.

— Kun robotit tekevät teollisuustyötä, voi tulla uusia palveluita, joista ihmiset maksavat. Sitä kautta tulee verotuloja. Jos työllisyysasteen ylläpitämisessä epäonnistutaan, veroratkaisukin voi tulla ajankohtaiseksi, Hiilamo sanoo.

Hiilamo pohtii, voisiko yksi ratkaisu robotiikan aiheuttamaan vero-ongelmaan olla se, että valtio sijoittaisi robotteihin ja omistaisi ne osittain. Silloin tuotto robottien työstä jakautuisi tasaisemmin ja valtio voisi ansaita rahaa julkisten palvelujen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitämiseen, Hiilamo sanoo.

— Valtio voisi vaikuttaa teknologian suuntaan ja mahdollisesti myös saada osan tuotosta, Hiilamo pohtii.

Myös Collan arvioi, että maininta robottiverosta on todennäköisesti löysä heitto.

— Mikä erottaa robotit mistä tahansa muusta tuotannollisesta investoinnista, joita jo nyt verotetaan?

Collan huomauttaa, että verojen lisääminen vaikuttaa siihen, että investointien kannattavuus heikkenee.

— Pikemminkin kannattaisi miettiä, että roboteille annettaisiin veroale, jotta saataisiin rakennettua Suomeen teknistä edelläkävijyyttä, Collan sanoo.

Automaatioon ja etätulostukseen liittyvä yhteiskuntatieteellis-teknologinen tutkimuskokonaisuus on rakennettu LUT:n Savonlinnan laboratorion johtajan Kari Ullakon aloitteesta.

Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimuskokonaisuuteen yhteensä kuusi miljoonaa euroa kuudeksi vuodeksi. Tutkimus alkaa vuodenvaihteessa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut