Myyntiin Suomen ainoa lahjoitusmaakartano

Senaatti-kiinteistöt valmistelee Suomen ainoan lahjoitusmaakartanon myyntiä.

Auli Terävä

Parikkalan eteläpäässä sijaitsevan Koitsanlahden hovin myyntiä valmistellaan parhaillaan. Parikkalan kunta ei ole kiinnostunut huonokuntoisten rakennusten hankkimisesta.

Senaatti-kiinteistöt valmistelee Suomen ainoan lahjoitusmaakartanon myyntiä.
Parikkalan eteläpäässä sijaitsevan Koitsanlahden hovin myyntiä suunniteltiin jo kevääksi, mutta kaupan valmistelu siirtyy parinkymmenen muun kohteen kanssa syksyyn.
Hallinnon siirto Museovirastolta tapahtui kesäkuun alussa.
Ympäristöministeriön mielestä siirrolle valtion omistuksesta ei ole estettä.
Myyntipäällikkö Kari Kervinen kävi tutustumassa Parikkalan myyntikohteeseen pari viikkoa sitten.
Kiinteistö sijaitsee Simpelejärven tuntumassa. Valtatie 6:lta matkaa hovinmäelle on pari kilometriä.
Hovi on rapistunut vuodesta 1991 lähtien, jonka jälkeen Museovirastolta ei ole riittänyt kiinnostusta tai rahaa esimerkiksi vuotaviin kattoihin.
Ennen ovien sulkemista päärakennus toimi museona 25 vuotta.
Rakennusten kuntoarvio tehtiin puolenkymmentä vuotta sitten. Tallirakennuksen kunnostuksen arvioitiin tuolloin maksavan 130 000 euroa ja päärakennuksen peruskorjauksen 450 000 euroa.

Kervisen mukaan kiinteistön kunnostukseen palaa rahaa huomattavasti enemmän kuin sen ostamiseen.
– Riippuu tietenkin siitä, mihin käyttöön se tulee. Jos päärakennus halutaan modernisoida ympärivuotiseen käyttöön, edellyttää se esimerkiksi lämmitysjärjestelmän rakentamista. Kiinteistöt vaativat paljon laittoa.
Koitsanlahden hovi on ollut kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde.
– Suojeluarvoja sillä on edelleen, joten käytölle tulee rajoitteita, minkä lisäksi tehdään hoito-ohje.

Tila on perustettu 1600-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla hovista tuli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano.
Lähiseudun talonpohjat joutuivat tekemään päivätöitä hovissa. Siitä on muistona pihassa oleva muistomerkki Kärsimysten kivet, joka tulee kaupan päälle kiinteistökaupassa.
Talkoilla vuonna 1958 pystytetyn muistomerkin kustannuksista vastasivat Parikkalan kunnan lisäksi Saaren, Simpeleen ja Uukuniemen kunnat sekä Kurkijoen evakkokunta.
Senaatti-kiinteistöt aikoo kysyä vielä Parikkalan kunnan kiinnostusta tilakaupoista.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen ei näe perusteltuna huonokuntoisten suojeltujen kiinteistöjen hankintaa.
Hoviin kuuluu maata muutama hehtaari. Turettuneessa ympäristössä pidettiin niittotalkoot viisi vuotta sitten.

Kristiina Tiippana

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.