Parikkala sai jälleen rukkaset, mutta Viialainen ei luovuta — Etelä-Karjalan liitto jatkaa edelleen rajan kansainvälistämisen lobbaamista

Maakuntajohtaja toivoo keskustelun yhä jatkuvan.

Anssi Kemppinen

Parikkalan rajanylityspaikka on pääasiassa raskaan liikenteen käytössä varaventtiilinä kansainvälisille rajanylityspaikoille..
Parikkalan rajanylityspaikka on pääasiassa raskaan liikenteen käytössä varaventtiilinä kansainvälisille rajanylityspaikoille..

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä ajava Etelä-Karjalan liitto ja Parikkalan kunta saivat jälleen rukkaset rajavartiolaitokselta.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen tapasi aikaisemmin tällä viikolla rajavartiolaitoksen päällikön kenraaliluutnantti Ilkka Laitisen, mutta hän ei Parikkalan investoinneille lämmennyt.

Rajan näkökulma ei tule yllätyksensä, sillä Laitinen otti kantaa Parikkalan tulevaisuuteen aiemmin syksyllä julkaistussa Etelä-Saimaan haastattelussa.

Tuolloin Laitinen sanoi suoraan, että rahaa ei ole eikä myöskään toiminnallista tarvetta.
— Itärajan rajanylityspaikkojen infraan on tehty satojen miljoonien eurojen investoinnit niin, että niiden kautta voisi kulkea 20 miljoonaa ihmistä vuoden aikana. Viime vuonna rajanylitysten määrä oli noin yhdeksän miljoonaa ja tänä vuonna jäämme siitä hieman. Rajanylityspaikkojen määrä ei ole ongelma, mutta henkilöstön määrä on kriittinen juttu, Laitinen sanoi marraskuussa.

Poliittiset päättäjät ratkaisevat

Tapaaminen sujui maakuntajohtajan mukaan kaikesta huolimatta lämpimässä hengessä.

— Rajavartiolaitoksella ymmärretään aluetaloudelliset vaikutukset matkailuun ja työllisyyteen, mutta heidän listallaan Parikkala ei tällä hetkellä ole. Asiaan voidaan palata myöhemmin, jos Parikkalaan osoitetaan erikseen tarvittavat resurssit. Nykyrahoituksella Parikkalan toiveet eivät etene, Viialainen sanoo.

Maakuntajohtaja korostaa, että päätös Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä on poliitikkojen käsissä. Viialainen toivoo keskustelun jatkuvan vaalien lähestyessä.

— Poliittiset päättäjät tämän lopulta ratkaisevat, ei rajavartiolaitos.

Viialaisen mukaan maakuntaliitto ajaa jatkossakin Parikkalan avaamista kansainväliselle liikenteelle. Parikkalan rajan kansainvälistämisen kustannuksia ei ole mukana rajavartiolaitoksen eikä tullin lähivuosien rahoituskehyksissä.

Vain Senaatti voi vuokrata tiloja

Rajanylityspaikan vuotuiset ylläpitokustannukset olisivat maakuntajohtajan mukaan ”muutamia miljoonia euroja”.

Tarkkoja laskelmia ei ole, mutta kustannukset koostuisivat Senaatti-kiinteistöille maksettavista vuokrista ja noin 6-8 henkilötyövuotta vastaavista kuluista. Luvuissa ei ole mukana tullin kustannuksia.

Viialaisen suunnitelmissa Parikkalan rajanylityspaikka voisi toimia kahdessa vuorossa Kainuun rajavartioston valvoman Kuusamon rajanylityspaikan tapaan niin, ettei se olisi auki yöllä.

Aiemmin syksyllä Etelä-Karjalan liitto ja Parikkalan-Savonlinnan seudun yrittäjät esittivät hallitukselle, että hankkeesta hyötyvät yrittäjät voisivat perustaa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakennuttaisi rajanylityspaikan ja vuokraisi sen rajavartiolaitokselle.

Tämä ei ole Viialaisen mukaan mahdollista, sillä olemassa olevat asetukset estävät sen.

— Eduskunnan vahvistamien asetusten mukaan rajavartiolaitos voi vuokrata tilojaan ainoastaan Senaatti-kiinteistöiltä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet