Itä-Savo 110 vuotta: Savonlinna maksoi sääminkiläisten pitäjähistorian

Yhden äänen enemmistöllä syntynyt kuntaliitospäätös ei vienyt sääminkiläisten omaleimaisuutta.

Vesa Vuorela

Säämingin viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa asialistalla oli vain juhlapäätös, jolla siirrettiin pitäjänhistorian loppuun kirjoittaminen Savonlinnan kaupungin varoilla tehtäväksi.
Säämingin viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa asialistalla oli vain juhlapäätös, jolla siirrettiin pitäjänhistorian loppuun kirjoittaminen Savonlinnan kaupungin varoilla tehtäväksi.

Säämingin ”parlamentaarikot” istuivat lauantaina 30.12.1972 kallella kypärin Säämingin viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa. Asialistalla oli vain juhlapäätös, jolla siirrettiin pitäjänhistorian loppuun kirjoittaminen Savonlinnan kaupungin varoilla tehtäväksi. Kunnanhallituksen mielestä jälkipolville oli syytä säilyttää tietous historiallisen pitäjän vaiheista.
Kuntaliitospäätös oli syntynyt jo aiemmin dramaattisesti, niukimmalla mahdollisella tavalla eli yhden äänen enemmistöllä. Nyt seistiin ”ikään kuin rajapaalulla” lakkauttamassa Säämingin liki 500-vuotista kunnallista itsehallintoa.
Ennen kuin puheenjohtaja, kunnallisneuvos Esu Niemelä nuiji Säämingin viimeisen valtuustokokouksen päättyneeksi, vakuutti valtuutettu Mauno Auvinen sosialidemokraattien ryhmäpuheessaan sääminkiläisen identiteetin säilyvän.
— Nyt suoritettavat rajantarkistukset eivät poista Säämingin alueen väestön omaleimaisuutta, kulttuuria, tapoja ja perinteitä. Vuodenvaihteen jälkeen työskentelemme Savonlinnan kaupunkilaisina. Päämäärämme säilyy kuitenkin entisellään.

Lähde: Itä-Savon vuosikerrat 1970-luvulta sekä Aini Rössin kokoama Itä-Savon 100-vuotishistoriikki
Itä-Savo kurkistaa juhlavuotensa kunniaksi menneeseen ja tarjoaa sekä suuria että pieniä tuokiokuvia 110 vuoden varrelta.

Vesa Vuorela

itukka_7.jpg

Sirpa Silmäri