Varpalan maat, rannat ja talot myydään omakotitalon hinnalla — Ostaja vastaa myös Savonlinnan lentoliikenteestä ja haluaisi mahdollisesti kehittää majoitustoimintaa

Kauppaan sisältyy kymmenen hehtaarin maa-alue, 8 250 kerrosneliömetrin rakennukset ja toistasataa metriä Saimaan rantaviivaa.

Soila Puurtinen

Varpalan ostanut yhtiö kuuluu samaan Köykän suvun hallinnoimaan yhtiökokonaisuuteen kuin Savonlinnan lentoliikenteestä vastaava Maavoima Oy.
Varpalan ostanut yhtiö kuuluu samaan Köykän suvun hallinnoimaan yhtiökokonaisuuteen kuin Savonlinnan lentoliikenteestä vastaava Maavoima Oy.

Varpalan metsäkoulun kiinteistöt myydään vain murto-osalla alkuperäisestä hintapyynnöstä. Nettihuutokaupassa syyskuun lopussa jätetty korkein tarjous oli 206 000 euroa.

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAMIn hallitus on hyväksynyt hintapyynnön, ja virkakunta valmistelee parhaillaan kauppaa.

Kauppaan sisältyy kymmenen hehtaarin maa-alue, 8 250 kerrosneliömetrin rakennukset ja toistasataa metriä Saimaan rantaviivaa.

Varpalan ostaa Savonlinnan Lomakiinteistöt Oy, joka kuuluu samaan yrityskokonaisuuteen kuin Savonlinnan lentoliikenteestä vastaava Maavoima Oy.

Maavoima voitti juuri tarjouskilpailun lentoliikenteestä seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Lentoyhtiönä jatkaa Budapest Aircraft Service.

Köykän suvun hallinnoiman yhtiökokonaisuuden yhdyshenkilö Juha Köykkä kertoo, että suunnitteluasteella on majoitusliiketoiminnan kehittäminen Savonlinnan seudulle.

Toisaalta yksi vaihtoehto on sekin, että Varpalaa ja Kaartilan leirikeskusta katsottaisiinkin kiinteistösijoituksena.

Yhtiökokonaisuuteen kuuluva Airlink osti Kaartilan leirikeskuksen pari vuotta sitten. Nyt Kaartilassa tehdään remonttia.

Köykkä on myös Budapest Aircraft Servicen (BASe) Suomen edustaja.
Köykkä kertoo, että hänen edustamansa yhtiöt haluaisivat osaltaan olla kehittämässä Savonlinnan seudulle suuntautuvaa charter-lentomatkailua.

— Potentiaaliahan on valtavasti. Matkailu Suomeen on huimassa kasvussa, erityisesti Kiinasta, sanoo Köykkä.

— Mitään tarkkoja suunnitelmia ei meillä vielä ole mutta keskusteluja eri tahojen kanssa on käyty. Missään tapauksessa en pysty lupaamaan mitään. On paljon helpompaa myydä 150 paikkaa Savonlinnasta Kreetalle syyslomaviikolla kun toisinpäin, Köykkä sanoo.

Soila Puurtinen

Varpalan kauppaan sisältyy kymmenen hehtaarin maa-alue, 8 250 kerrosneliömetrin rakennukset ja toistasataa metriä Saimaan rantaviivaa.

Kuntayhtymän johtaja Keijo Pesonen: ”Myynnin syynä korkeat kiinteistökulut”

Kuntayhtymän johtaja/rehtori Keijo Pesonen arvelee Varpalan alhaisen kauppahinnan varmasti herättävän ihmetystä. Toisaalta hän sanoo, että kiinteistö oli myynnissä vuosia ja kiinnostus oli laimeaa. Tarjouksia jätettiin syyskuussa Pesosen tietojen mukaan useampi.

— Pyöreästi Varpalan kiinteistökulut olivat 150 000 euroa vuodessa. Muutama vuosi lisää olisi tarkoittanut jo miljoonatason kustannuksia tyhjillään olevasta kiinteistöstä.

— Vaikea päätös tämä oli, mutta kun kiinteistökulut jäävät pois ja myyntitulot tulevat käyttöömme, tämä on arvioitu järkeväksi. Kiinteistöhän on saatu aikoinaan valtiolta ilmaiseksi, Pesonen toteaa.

Pelkästä Kala-SAMIsta tarjottiin 180 000 euroa vuonna 2014

Vielä vuonna 2014 Varpalaa kaupiteltiin 2,9 miljoonan euron hinnalla.

Kiinteistövälittäjä laskeskeli tuolloin Itä-Savon jutussa, että kalanjalostuspuolen (Kala-SAMI) hintalappu olisi reilun miljoonan luokkaa ja jäljelle jäävä metsäkoulu irtoaisi hieman alle parilla miljoonalla, mikäli kohde pilkottaisiin. Rantaviivaa oli tarkoitus jakaa tällä idealla tarvittavasti kohteiden välillä.

Kalastaja ja ravintoloitsija Niko Ovaska tarjosi vuoden 2014 lopulla koulutuskuntayhtymä SAMIlle 180 000 euroa Kala-SAMIn kiinteistöstä.

Kiinteistöön kuului hehtaarin maa-alue, 1 100 kerrosneliön suuruinen rakennus sekä rakennuksen kohdalla oleva ranta ja laituri.

Soila Puurtinen

Ovaskala Oy halusi kolme vuotta sitten ostaa kalanjalostustoiminnalleen isommat tilat. 180 000 euron tarjousta Varpalan kalanjalostustilosita ei hyväksytty. Nyt koko Varpala vaihtaa omistajaa 206 000 eurolla. 

Ovaskala Oy olisi tarvinnut laajemmat kalanjalostustilat ja halusi siksi muuttaa Pajatieltä Varpalaan. 

SAMI ei hyväksynyt tarjousta. Se olisi halunnut Kala-SAMIsta noin miljoona euroa.

— Jos minulle olisi sanottu, että laittamalla 30 000 lisää olisin saanut koko Varpalan, niin varmasti olisin ostanut. Ovaska sanoo.

Ovaska kertoo huomanneensa nyt päättyneen nettihuutokaupan. Hän ei jättänyt siihen tarjousta, koska asia ei enää ole ajankohtainen.

Ovaskala Oy on luopunut omasta kalanjalostuksesta ja käyttää Kerimäen Kalatalon palveluja.

— Tosin en myöskään uskonut, että ne hyväksyisivät huutokaupassa näkyvän 206 000 euron tarjouksen, Ovaska kertoo.

Kuntayhtymäjohtaja Keijo Pesonen huomauttaa, että tilanne on nyt toinen kuin kolme vuotta sitten.

Vuonna 2014 SAMI odotti saavansa kiinteistöstä paremman hinnan. Nyt kiinteistö on ollut myynnissä neljä vuotta. Se on kiinteistökulujen takia jo nyt 120 000 euroa miinuksella, vaikka SAMI sai viime talvena maahanmuuttajien majoituksesta vuokratuloja 480 000 euroa.

Soila Puurtinen

SAMIn hallitus laskee, että Varpala kannattaa myydä nyt 200 000 eurolla, koska kiinteistömenot ovat 150 000 euroa vuodessa. Neljän vuoden kuluttua hinnan pitäisi olla jo 800 000 euroa, jotta kuntayhtymä saisi kaupasta saman hyödyn kuin nyt.

Kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Heli Laamanen: ”Ostajan lentoliikennekytkentä ei vaikuttanut tarjouksen hyväksymiseen”

Charter-lentojen kehittäminen on osa kaupungin strategiaa. SAMIn hallituksen puheenjohtaja Heli Laamanen (sd.) ja varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen (kesk.) kuitenkin kertovat, että Varpalan myymistä ja lentoliikennettä ei missään keskusteluissa ole kytketty yhteen.

Verkkokaupan tarjoukset tehdään niin, että tarjouksen tekijöitten nimet eivät ole näkyvissä.

Vaikka korkeimman tarjouksen tekijän bisneskytkökset sittemmin selvisivät, se ei Laamasen mukaan vaikuttanut päätökseen.

— Päätökseen vaikutti eniten se, että halusimme päästä Varpalasta eroon korkeiden kiinteistökulujen vuoksi, Laamanen sanoo.

— Varpalan kiinteistökulut ovat 150 000 euroa vuodessa. Jos olisimme pitäneet kiinteistöä omistuksessamme nelivuotisen valtuustokauden ajan, olisi siitä sen jälkeen pitänyt saada neljä kertaa 150 000 euroa enemmän eli yhteensä 800 000 euroa, Suomalainen laskee.

Helppoa tarjouksen hyväksyminen ei Laamasen mukaan ollut. Hän vakuuttaa, että kaikki muut vaihtoehdot on tutkittu, mutta myymistä parempia ratkaisuja ei löytynyt.

Miksi Varpalaa ei myyty osina?

Varpalan kokonaisuus pitää sisällään noin kymmenen hehtaarin maa-alueen sekä koulutustilojen ohella kymmeniä oppilaiden ja henkilökunnan käytössä olleita rivitaloasuntoja, rantasaunan sekä tukun kaluston huoltoon ja säilytykseen tehtyjä tiloja. Pesosen mukaan noin 80 prosenttia kiinteistöistä on peruskorjattu.

Koska Varpalan kokonaisuus pitää sisällään paljon rantaviivaa ja rantasaunan, miksi kokonaisuutta ei pilkottu pienempiin osiin, kuntayhtymäjohtaja Keijo Pesonen?

— Rantojen lohkomista erilleen mietittiin, mutta se todettiin hankalaksi. Kohdetta yritettiin myydä myös kahtena erillisenä kokonaisuutena. Kaikki lämmitys ja sähkö alueelle kulkevat Varpalan kautta, joten kohteita on joka tapauksessa hankala irroittaa toisistaan.

— Lisäksi pelkät rakennukset eivät ostajia olisi näin etäällä palveluista kiinnostaneet. Tilanne on se, että tällaisia kohteita on ylipäätään hankala myydä nykyään, Pesonen vastaa.