Rintasyöpäpotilaiden hoitoon pääsy on nopeutunut huimasti Savonlinnassa — Kehitysidea lähti liikkeelle rintasyöpähoitajan pohdinnasta

Rintasyöpähoitaja Johanna Laukkasen kehitysideasta syntyi tiimityönä toimintamalli, joka nopeuttaa merkittävästi rintasyöpäpotilaan hoitoon pääsyä.

Tuija Pauhu

Rintasyöpähoitaja Johanna Laukkanen, ultraäänihoitaja Pia Bröms ja tutkittavan rooliin asettunut kehittämispäällikkö Maijaterttu Tiainen ovat hyvin tyytyväisiä viime helmikuusta lähtien käytössä olleeseen toimintamalliin. - Tämä on jouduttanut valtavasti hoitoon pääsyä, Tiainen sanoo.
Rintasyöpähoitaja Johanna Laukkanen, ultraäänihoitaja Pia Bröms ja tutkittavan rooliin asettunut kehittämispäällikkö Maijaterttu Tiainen ovat hyvin tyytyväisiä viime helmikuusta lähtien käytössä olleeseen toimintamalliin. - Tämä on jouduttanut valtavasti hoitoon pääsyä, Tiainen sanoo.

Kun Sosterin alueen terveyskeskuksessa ilmenee tarve lähettää potilas rintojen tutkimukseen keskussairaalaan, varataan tälle samalla kertaa aika mammografiaan, ultraäänitutkimukseen ja neulanäytteen ottoon.

Aiemmin tutkimukset vaativat erilliset käynnit.

Myös lähetekäytäntö muuttui: nyt terveyskeskuslääkäri tekee lähetteet tutkimuksiin, kun aiemmin neulanäytteen ottamiseksi tarvittiin erikoislääkärin lähete.

Uusi toimintamalli vähentää asiakkaan käyntejä radiologian yksikössä, nopeuttaa diagnoosin saantia ja sen myötä leikkaukseen pääsemistä.

Kun aiemmin rintasyöpäpotilaan ensikäynnistä terveysasemalla leikkauksen jälkeiseen kotiin pääsyyn kului aikaa vajaat pari kuukautta, jää se nyt jopa alle kolmen viikon.

Toimintamalli sai alkunsa rintasyöpähoitaja Johanna Laukkasen ajatuksesta.

— Osallistuin sairaalalla pidettyyn Oivallus-päivään, josta Maijaterttu Tiainen pyysi minulta palautetta. Kerroin, että minua on vaivannut se, että potilaalle tulee useita käyntejä röntgenissä ennen kuin päästään diagnoosiin rintasyövän suhteen, Laukkanen kertoo.

Kehittämispäällikkö Maijaterttu Tiainen kokosi neljän yksikön edustajat yhteen.

Mukana oli väkeä terveyskeskuksesta, radiologian yksiköstä, patologiasta sekä kirurgian poliklinikalta.

— Mietimme, olisiko asialle tehtävissä jotain, kun toimintamalli sellaisenaan ei tuntunut järkevältä. Sieltä ratkaisu tuli aika vaivattomasti, Tiainen toteaa.

Tiainen siteeraa radiologian silloisen osastonhoitajan Henna Kokkosen sanoja ja toteaa muutoksen vaatineen asennemuutosta ja asiakas ensin -ajattelua.

Johanna Laukkanen todistaa luonnehdinnan oikeaksi.
— Siinä mietti omaa työtään ja mikä siellä on se, mistä potilaalle tulee turhaa odottelua.

Toimintamalli vaati radiologian yksikön ajanvarauksen uudistamista.
— Ei se tuonut ylimääräistä vaivaa, vähän fiksausta, jota olin miettinyt jo aiemmin, sanoo ultraäänihoitajana röntgenosastolla työskentelevä Pia Bröms.

Hän kertoo, että muutoksen myötä tuli paljon yhteistyötä lähettävien yksiköiden, eli terveyskeskusten kanssa.

— Olen iloinen, että yhteistyö toimii hyvin.

Tutkimusaikoja varataan päivittäin.

— On hyvä, että näytteet saadaan otettua samalla reissulla. Siinä tilanteessa potilaalla on varmasti aikamoinen hätä ja tiedon haluaa saada mahdollisimman nopeasti, Bröms toteaa.

Tuija Pauhu

Aiemmin mammografiaan, kuvassa tehtävään ultraäänitutkimukseen sekä neulanäytteen ottoon varattiin omat ajat. Nyt kaikki nämä tutkimukset voidaan tehdä yhdellä käynnillä.
Aiemmin mammografiaan, kuvassa tehtävään ultraäänitutkimukseen sekä neulanäytteen ottoon varattiin omat ajat. Nyt kaikki nämä tutkimukset voidaan tehdä yhdellä käynnillä.

Kehitysideat saavat pulppuilla

Rintapotilaiden tutkimusta ja hoitoa nopeuttava uudistus sai elokuussa Sosterin kehittämispalkinnon, ja kaikissa mukana olleissa yksiköissä nautitaan kakkukahvit — kirurgian poliklinikalla perjantaina, Roosa nauha -päivän kunniaksi.

Henkilökuntaa kannustetaan miettimään parannuksia työhön asiakaslähtöisesti.

Tavoitteena on strategian mukaisesti saada jonot lyhentymään ja hoitoketju sujuvaksi.

Ei ole sellaista asiaa, mistä ei voisi tehdä kehittämisehdotusta.

Kehittämisideoita on palkittu vuoden alusta lähtien kuukausittain. Syyskuun loppuun mennessä ehdotuksia oli kertynyt jo 124.

— Parhaina kuukausina niitä on ollut 23. Heinäkuu oli hiljaisin, silloin oli kuusi ideaa, kertoo kehittämispäällikkö Maijaterttu Tiainen.

Ehdotuksia kannustetaan lähettämään arkailematta.

— Ei ole sellaista asiaa, mistä ei voisi tehdä kehittämisehdotusta. Jos ensimmäinen yritys ei onnistu, voi sen pohjalta syntyä kuitenkin jotain muuta.

Seija Gustavsson