Valtionavustuksia myönnettiin vapaalle sivistystyölle yhteensä 9,2 miljoonaa euroa – Savonlinnan alueella merkittävän koronatuen saivat neljä oppilaitosta

Opetushallitus myönsi valtionavustuksia kansanopistoille, työväenopistoille ja kesäyliopistoille koronan aiheuttamiin välittömiin tulonmenetyksiin.

Tuija Pauhu

Punkaharjulla sijaitseva Itä-Karjalan kansanopisto sai eniten tukea Savonlinnan alueella.
Punkaharjulla sijaitseva Itä-Karjalan kansanopisto sai eniten tukea Savonlinnan alueella.

Opetushallitus on myöntänyt vapaan sivistystyön toimijoille yhteensä noin 9,2 miljoonaa euroa valtionavustusta. Avustusten tarkoituksena on kompensoida korona-ajan tulonmenetyksiä.

Vapaa sivistystyö tarkoittaa vapaaehtoisia, kaikille avoimia opintoja. Vapaan sivistystyön toimijoita ovat esimerkiksi kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistot.

Hakemuksia jätettiin 132. Lähes kaikki hakemukset hyväksyttiin.

Savonlinnan seudulla tukia myönnettiin Linnalan opistolle 7 721 euroa, Itä-Karjalan kansanopistolle 230 000 euroa, Savonlinnan kristilliselle opistolle 82 676 euroa, Savonlinnan kesäyliopistolle 30 674 euroa ja Linnalan opistolle 7 721 euroa.

Valtionavustuksien merkitys on Opetushallituksen mukaan erityisen tärkeää oppilaitosten elinvoiman ja koulutuksen pysyvyyden kannalta.

– Valtionavustuksilla voitiin nopeasti reagoida tilanteeseen ja kompensoida tulomenetyksiä niiden oppilaitosten kohdalla, joille tuki oli tarpeen, toteaa yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Leena Nissilä Opetushallituksen tiedotteessa.

Itä-Karjalan kansanopistossa ollaan tyytyväisiä tukeen

Itä-Karjalan kansanopiston rehtori Maija Tenojoki kertoo, että opistolla on paljon kansainvälisiä kursseja, jotka peruuntuivat maaliskuusta lähtien. Monet kurssit ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voi järjestää etäopetuksena.

Tenojoki kertoo, että opisto sai tukea suunnilleen sen verran kuin sitä anottiin.

Säästöjäkin syntyi korona-aikana esimerkiksi palkkakuluissa, kun peruuntuneille kursseille ei tarvinnut työntekijöitä. Myös käyttömenoissa, kuten vedenkulutuksessa ja ruokamenoissa tuli säästöjä, jotka huomioidaan tuen määrässä.

Tenojoki kiittelee Opetushallitusta tuen organisoimisesta.

– Mielestäni tässä on toimittu hyvin ja nopealla aikataululla nyt, kun tilanne ja ohjeistukset muuttuvat koko ajan, Tenojoki toteaa.

Tenojoki kuitenkin muistuttaa, että lopullisten tappioiden suuruus riippuu siitä, kuinka pitkään tilanne jatkuu. Koronatilanne voi vaikuttaa pidemmällä aikavälillä valtionosuuksien suuruuteen, joka on sidoksissa opiskelijoiden ja heidän suorittamien tutkintojen ja kurssien lukumäärään. Jos opiskelijoita on vähemmän, myös valtionosuudet pienenevät.

Tukea kurssimaksujen menetyksiin ja suojavarusteiden hankkimiseen

Myös Linnalan opistolla ollaan tyytyväisiä tuen määrään. Opisto sai tukia sen verran kuin se oli hakenutkin.

Linnalan opiston talouspäällikkö Auli Parviainen kertoo, että koronan aiheuttamien välittömien kulujen menetykset saadaan kompensoitua avustuksilla.

– Tehtiin tarkat selvitykset siitä, millaisia kuluja korona on aiheuttanut. Olemme joutuneet ostamaan suojapleksejä ja muita hygieniatarvikkeita, sekä palauttamaan tai hyvittämään osan kevään kurssimaksuista, Parviainen kertoo.

Toisaalta koronan takia osa menoista on myös vähentynyt. Opetus loppui keväällä aikaisemmin, joten palkkakulut pienenivät. Tämä on myös otettu huomioon avustuksen määrässä.

Linnalan opiston syksy alkaa normaaleissa merkeissä, jos muutoksia valtiovallan ohjeistuksiin ei tule. Syksyn kurssitarjonnan laajuus riippuu lopulta siitä, miten asiakkaat uskaltavat tulla opistolle koronasta huolimatta.

– Toivotaan, että asiakkaat rohkenevat tulla. Turvallisuudesta kyllä pidetään huolta. Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet ohjeiston vapaan sivistystyön lähiopetuksen toteuttamiseksi ja näitä ohjeita noudatetaan, Parviainen toteaa.

Tulonmenetykset jäivät odotettua pienemmiksi

Kaikkiaan haettavana oli 21,5 miljoonaa euroa, josta jaettiin vain alle puolet. Vapaan sivistystyön tulonmenetykset jäivät korona-ajalta odotettua pienemmiksi. Noin puolet vapaan sivistystyön oppilaitoksista ei hakenut valtionavustusta lainkaan.

Osalla oppilaitoksista koronasta aiheutuneet säästöt kasvoivat menetyksiä suuremmiksi. Säästöjä tuli siitä, että osa ennakoiduista kustannuksista ei toteutunut. Esimerkiksi henkilöstön lomautus ja uusien rekrytointien peruuntuminen vähensi korona-ajan menetyksiä. Etäopetukseen siirtyminen alensi myös kustannuksia.

Menetyksiä puolestaan aiheutui muun muassa opiskelijoiden kurssimaksujen ja maksullisen palvelutoiminnan vähentymisestä. Koronan takia osaa kursseista ei voitu järjestää ja osa järjestettiin etänä, joten osa oppilaitoksista palautti tai alensi kurssimaksuja.

Juttua muokattu 10.7. klo 17.42: Auli Parviaisen nimi korjattu.