Yksityisteillä on korjausvelkaa jo miljardin euron edestä — Suurimmat elintarvike-, metsä-, maatalous- ja joukkoliikennejärjestöt vaativat yksityisteiden kunnossapitoon 40 miljoonaa euroa vuosittain

Pelkästään tieosakkaiden kustannuksella eivät riittävät silta- ja tiekorjaukset toteudu. Kannanotto on toimitettu kaikille puolueille.

Tuija Pauhu

Eri alojen valtakunnalliset järjestöt ovat huolissaan rapistuvista teistä ja vaarallisiksi käyvistä silloista. Ne muistuttavat, että teollisuuden kuljetusten lähtöpiste on usein yksityistien varrella.
Eri alojen valtakunnalliset järjestöt ovat huolissaan rapistuvista teistä ja vaarallisiksi käyvistä silloista. Ne muistuttavat, että teollisuuden kuljetusten lähtöpiste on usein yksityistien varrella.

Merkittävimmät teitä käyttävät metsäteollisuutta, maataloutta, elintarviketeollisuutta ja joukkoliikennettä edustavat järjestöt vaativat yksityisteiden kunnossapitoon 40 miljoonaa euroa vuodessa seuraavalla hallituskaudella. Valtion yksityistielain mukainen rahoitustuki on putoamassa ensi vuonna 17 miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon, josta suurin osa menee losseille.

Järjestöjen mukaan 40 miljoonalla eurolla arviolta neljännes teiden ja erityisesti siltojen korjausvelasta saataisiin purettua edellyttäen, että tieosakkaat investoivat niihin saman summan.

Suomen Tieyhdistys on arvioinut, että pelkästään asuttujen yksityisteiden korjausvelka on 400-450 miljoonaa euroa ja kun mukaan lasketaan metsäautotiet ja muut asumattottomat tienpätkät, kaikkien yksityisteiden ja niillä olevien siltojen korjausvelka kohoaa yli miljardiin euroon.

Maa- ja metsätalous, energia ja matkailu tarvitsevat teitä

350 000 kilometrin mittaista yksityistieverkkoa käyttää liki kaksi miljoonaa suomalaista.

Teiden varrelta kuljetetaan melkein kaikki maa- ja metsätalouden kuljetukset ja teitä käytetään laajasti myös energiateollisuuden ja matkailun tarpeisiin. Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista ja iso osa heistä on vanhuksia.

Lisäksi teillä on olennainen merkitys vapaa-ajan asumiselle, luonnossa liikkumiselle sekä palo- ja pelastustoimelle.

Sillat inventoitava viiden vuoden välein

Järjestöt vaativat yksityisteiden ja erityisesti niillä olevien siltojen kunnon tarkempaa inventointia Ely-keskuksittain. Ne esittävät, että siltatietoja päivitettäisiin korjausten yhteydessä ja vähintään viiden vuoden välein. Toimenpiteellä pystyttäisiin ennakoimaan korjaustarpeita ja priorisoimaan rahoitusta kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.

Järjestöt katsovat myös, että yksityistielain mukaisen rahoitustuen ja Kemera-lain mukaisen metsäteiden rahoitustuen myöntämistä ja kohdentamista tulisi kehittää. Myös tällä tavoiteltaisiin parempaa kokonaissuunnittelua, hallinnon pienentämistä ja tiekuntien kannalta prosessien selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista.

Yksityistiet ja niiden rahoitus pitäisi nähdä osana pitkäjänteistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Yksityistiet ovat osa liikennejärjestelmää ja niillä on paikallisen merkityksen lisäksi valtakunnallista merkitystä osana kuljetusketjuja.

Tienhoidon kulut 200 miljoonaa euroa vuodessa

Teiden ylläpidon vastuu kuuluu tieosakkaille, mutta järjestöjen mielestä tehtävä on niille liian suuri ja kohtuuton. Yksityisteiden tienpidon kustannukset ovat liki 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Esimerkiksi yksittäisen sillan korjaus tai uusiminen maksaa yli 100 000 euroa, jopa miljoonan. Pelkästään tieosakkaiden toimesta ja kustannuksella eivät riittävät silta- ja tiekorjaukset toteudu.

Puolueille toimitetun kannanoton ovat allekirjoittaneet Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry, Energiateollisuus ry, Infra ry, Koneyrittäjät ry, Kuntaliitto, Linja-autoliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Sahateollisuus ry, Suomen Metsäkeskus, Suomen Tieyhdistys ry, Suomen Taksiliitto ry ja Tieisännöitsijöiden kehitysosuuskunta TIKO.

Luetuimmat