Metsän tuoton lisääminen kiinnostaa — "Metsän lannoitus tuottaa niin hyvin, että saa olla aika hyviä osakesijoituksia, joista saisi saman tuoton."

Metsäasiat kiinnostavat ihmisiä, osoitti Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Maalislauantai-tapahtuma Savonrannalla. Puukauppa-asioiden lisäksi metsänomistajia kiinnostaa nyt metsän lannoitus.

Kalle Kaartinen (vas.) ja Katri Ihalainen kannustavat selvittämään lannoitusmahdollisuudet metsätiloilla. Harvennuksilta lisätuottoa saadaan myös pieniläpimittaisen parrun avulla.
Kalle Kaartinen (vas.) ja Katri Ihalainen kannustavat selvittämään lannoitusmahdollisuudet metsätiloilla. Harvennuksilta lisätuottoa saadaan myös pieniläpimittaisen parrun avulla.

Metsäasiat kiinnostavat ihmisiä, vaikka korkein hintapiikki puukaupoissa onkin jo taittunut. Kauppa käy silti hyvällä vireellä, muistutettiin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Maalislauantai-tapahtumassa.

Harvennushakkuiden lisäksi metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Kalle Kaartinen kannusti metsänomistajia harkitsemaan metsien kasvatus- ja terveyslannoittamista. Kaartinen muistutti, että lannoituksella voidaan helposti lisätä metsän tuottoa.

Lannoituksella saadaan enemmän ja arvokkaampia motteja. — Kalle Kaartinen

— Metsälisämaan ostaminen alkaa olla suhteellisen kallista, mutta tuottoa voi lisätä myös lannoittamalla olemassa olevia metsähehtaareita. Puukauppatuloja on viime vuosina saatu hyvin, ja lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa rahasta takaisin metsään, hän sanoo.

— Hoidetuissa havupuuvaltaisissa metsissä lannoituksen tuotto on niin hyvä, että saa olla aika hyviä osakesijoituksia, joista saman tuoton saisi.

Metsän typpilannoitus lisää kasvua Kaartisen mukaan vähintään 10, itäsavolaisissa oloissa jopa 20 kuutiometriä hehtaarille lannoituksen vaikutusajalla eli 8-10 vuoden aikana.

— Lannoitus maksaa noin 400 euroa hehtaarilta ja 8 vuoden päästä voi hyvin saada lisätuottoa toista tuhatta euroa hehtaarilta. Lannoituksella saadaan enemmän motteja ja arvokkaampia motteja, kun puusto järeytyy. Eli tukkien osuus kasvaa seuraavassa puukaupassa.

Metsissä riittää hyödynnettävää puuta, muistuttaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Kerimäen toimiston metsäesimies Jorma Korpela.— Kun opiskelin 1980-luvun alkuvuosina, Suomen metsät kasvoivat noin 64 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt vuotuinen kasvu on reilut 100 miljoonaa kuutiometriä, Korpela ihastelee.

Terveyslannoitus harkintaan

Kasvatuslannoituksen ohella metsää kannattaa silmäillä terveysnäkökulmasta. Itä-Savon metsissä boorin puute on hyvin tyypillinen ongelma ja se saattaa rajoittaa erityisesti kuusikoiden kasvua. Terveyslannoitusta on tehty usein ensiharvennuksen jälkeen, mutta oikea aika olisi jo aiemmin, varttuneessa taimikkovaiheessa, sanoo Kalle Kaartinen.

— Hereillä pitäisi olla jo taimikkovaiheessa, sillä myöhemmin tehtävässä terveyslannoituksessa tukin laatua on menetetty.

Tyypilliset ja selvimmät silminnähtävät boorin puutosoireet ovat latvakasvun häiriintyminen, jolloin sivuoksat saattavat olla yhtä pitkiä kuin latvakasvain tai latvakasvu on mutkaista.

— Useimmiten boorin puutteeseen puututaan vasta, kun kasvutappioita on jo tullut.

Boorilannoksia on moneen lähtöön ja booripitoista terveyslannoitusta voi metsänomistaja tehdä omatoimisestikin. Isommat alat niin terveys- kuin kasvatuslannoituksessa Kaartinen suosittelee jättämään esimerkiksi helikopterilla tehtäviksi.

MHY:n Maalislauantai-tapahtuma keräsi mukavasti väkeä Savonrannalle Kokkolahden kodalle.

— Kannattaa olla meihin päin yhteydessä, sillä hankkeita on koko ajan menossa, Kaartinen kannustaa ja muistuttaa, että lannoituksiin on monesti saatavissa myös Kemera-tukea.

Parru tuo lisätiliä puukauppaan

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo esitteli Maalislauantai-tapahtumassa myös puutavaran katkonnan ja käytettävien puutavaralajien merkitystä puukaupassa. Savonlinnan seudulla metsänhoitoyhdistys toimittaa puuta isojen metsäyhtiöiden lisäksi Kerimäellä sijaitsevalle Sahakuutio Oy:lle, joka käyttää myös pieniläpimittaista puuta.

— Parrusta puhutaan ja se menee sahattavaksi. Latvaläpimitta on 11 senttiä ja hinnaltaan se on kuitupuun ja tukin väliltä, kertoo metsäasiantuntija Katri Ihalainen.

Parrua saadaan ensiharvennukseltakin, mutta pääasiassa sitä kertyy toiselta harvennukselta. Parrusaanto pienentää kuitupuukasaa, mikä nostaa leimikon keskihintaa. Kun toisen harvennuksen kuitupuusta saadaan myyntituloa tyypillisesti 15 euroa kuutiolta, on parrun hinta 22-24 euroa kuutiolta, Ihalainen kertoo.

Ihalainen muistuttaa, että toinen merkittävä tekijä on Sahakuutiolle menevän tukin latvaläpimitan lasku 15 sentistä 13 senttiin.

— Se tietää paksumpaa tiliä metsänomistajalle samoista puista, hän sanoo.

Luetuimmat