Parikkalassa harjoiteltiin kaiken varalta — Häiriötilanteessa toimiminen ei ole mikään itsestäänselvyys

Viime viikolla Parikkalahallissa harjoiteltiin tilannetta, jossa pitkäkestoinen sähkökatkos aiheuttaa hankaluuksia Parikkalan asukkaille.

Katri Levänen

Muonituksesta huolehtivat martat. Juustoleipiä, keksejä ja teetä oli varattu sadalle hengelle.
Muonituksesta huolehtivat martat. Juustoleipiä, keksejä ja teetä oli varattu sadalle hengelle.

Jos häiriötilanne sattuu eteen, on mietittävä mitä kuntalainen ja asukas ensisijaisesti tarvitsee. Me olemme täällä ihmisiä varten, sanoo Eksoten valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulainen.

Viime viikolla Parikkalahallissa pääsi harjoittelemaan tilannetta, jossa pitkäkestoinen sähkökatkos aiheuttaa hankaluuksia Parikkalan asukkaille. Kun sähköt on poikki, asunnot alkavat kylmetä, vettä ei tule hanoista ja internet- ja puhelinyhteydetkin pätkivät, saattaa monella mennä sormi suuhun. Miten pitäisi toimia?

— Harjoituksessa asukkaita on kehotettu saapumaan Parikkalahalliin, jossa eri viranomaiset ja järjestöt tarjoavat apuaan. Tämä olisi ihan tosiasiallinen toimintatapa, jos Parikkalassa tällaista tapahtuisi, Kapulainen kertoo.

Alkuperäinen idea ja toimintamalli kansalaisten auttamisesta pitkäkestoisessa häiriötilanteessa on Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Johanna Franzenin mukaan saatu Nurmijärven kunnalta. Konseptia on Etelä-Karjalassa lähdetty toteuttamaan maakunnallisesti. Aiemmin valmiusharjoituksia on jo järjestetty Luumäellä ja Lappeenrannassa ja ensi keväänä vuorossa on Imatra. Parikkalan harjoituksiin oli etukäteen ilmoittautunut yhteensä 90 vapaaehtoista.

— Tässä mallissa tarkoituksena on ollut kartoittaa mitä palveluita tarvitaan, ketkä ovat avun tarjoajia ja mihin yksikköön palvelut sijoitetaan, Franzen sanoo.

Katri Levänen

Kristiina Kapulaisen ja Johanna Franzenin mielestä harjoitusmalli, jossa paikalliset asukkaat pääsevät osallistumaan omana itsenään, on osoittautunut toimivaksi. - Lisäksi vapaaehtoisille järjestetään päivän mittainen koulutus ennen varsinaista harjoitusta, Franzen kertoo.
Kristiina Kapulaisen ja Johanna Franzenin mielestä harjoitusmalli, jossa paikalliset asukkaat pääsevät osallistumaan omana itsenään, on osoittautunut toimivaksi. - Lisäksi vapaaehtoisille järjestetään päivän mittainen koulutus ennen varsinaista harjoitusta, Franzen kertoo.

Franzenin mukaan suurin osa palveluista keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Parikkalan valmiuskeskuksen palveluihin kuuluvat muonitus, majoitus, ensihoito, perustarpeista huolehtiminen, henkinen tuki ja asioiden jatkoselvittely. Lapsille on järjestetty oma tila leikkimistä varten, ja hiljaiseen tilaan puolestaan voi mennä pakoon ympäröivää hälinää.

Eksoten, Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen ja Punaisen ristin lisäksi paikalla auttamassa on myös joukko muita viranomaisia ja vapaaehtoisia kuten Kirkon henkinen huolto, Pelastakaa lapset ry, Martat ja Parikkalan kunta.

— Lisäksi harjoituksessa on mukana lääkäreitä sekä raja- ja puolustusvoimien edustajia havainnoimassa minkälaisiin tarpeisiin heidän tulisi häiriötilanteessa varautua, Franzen jatkaa.

Katri Levänen

Johtoryhmä selvittää tilannetietoja ja välittää informaatiota asukkaille. Kati Loisa  johtaa harjoituksissa kokonaisuutta, jossa toimii useita eri organisaatioita.
Johtoryhmä selvittää tilannetietoja ja välittää informaatiota asukkaille. Kati Loisa johtaa harjoituksissa kokonaisuutta, jossa toimii useita eri organisaatioita.

Eksoten erityisasiantuntija Kati Loisan mukaan suurin harjoituksissa esille noussut huoli liittyy tiedonkulkuun ja elämän normalisoitumiseen.

— Halutaan tietää faktat ja saada jonkinlainen arvio siitä, milloin arki palaa jälleen ennalleen. Meidän tehtävämme on välittää tilannetietoja vallitsevista olosuhteista mahdollisimman tarkasti, sanoo Loisa.

Hänen mielestään monen voi olla vaikea eläytyä todelliseen tilanteeseen, jossa sähköä tai vettä ei ole saatavilla, koneet eivät toimi ja yhteys muuhun maailmaan netin tai puhelimen välityksellä on katkennut.

— Olisi tärkeää, että kuntalaisilla on perustietämys valmiuskeskuksesta ja siitä millaista toimintaa alueella harjoitetaan. Kunnan tehtävä huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista, Loisa painottaa.

Myös Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä on ollut tärkeää löytää sopivat tilat ja kolmannen sektorin toimijat häiriötilanteen varalta.

— Kunnan kannalta oleellista on osata luoda riittävät resurssit, joilla tarpeisiin pystytään vastaamaan nopealla aikataululla, Huuskonen sanoo.

Katri Levänen

Vesa Huuskosen ja Kristiina Kapulaisen mielestä mietittävää riittää muun muassa siinä, miten informaatio saadaan todellisessa tilanteessa apua tarvitseville. - Esimerkiksi radion välityksellä ei nykypäivänä välttämättä tavoiteta kovinkaan laajaa yleisöä, Kapulainen sanoo.
Vesa Huuskosen ja Kristiina Kapulaisen mielestä mietittävää riittää muun muassa siinä, miten informaatio saadaan todellisessa tilanteessa apua tarvitseville. - Esimerkiksi radion välityksellä ei nykypäivänä välttämättä tavoiteta kovinkaan laajaa yleisöä, Kapulainen sanoo.

Parikkalahalliin voidaan enimmillään sijoittaa vain sata ihmistä, joten sen rooli on toimia lähinnä ensihoitotilana. Ongelmallista Huuskosen mielestä on ihmisten hajautuminen laajalle alueelle sekä kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät tule toimeen yksin pitkiä aikoja. Koska valmiuskeskusmalli on uusi, ei valmiita speksejä kaikkeen vielä ole.

— Toisaalta maaseudulla asukkailla on jo tietotaitoa ja monilla maatiloilla käytössä esimerkiksi varavoima, jonka turvin koti saadaan pysymään lämpimänä pitkissäkin sähkökatkoksissa. Veden saastuminen sen sijaan voisi olla suurempi ongelma, Huuskonen sanoo.

Katri Levänen

19317743.jpg

Luetuimmat