Rippikoulu on hyvässä myötätuulessa – Savonlinnassa rippikouluun osallistuvien osuus on reilusti koko maata korkeampi

Vuonna 2019 rippikoulun kävi Savonlinnan seurakunnassa 338 nuorta.

Akseli Muraja

Yksi iso muutos uudistetussa rippikoulusuunnitelmassa on se, että ehtoolliselle on mahdollisuus päästä jo rippikoulun alkuvaiheessa, eli enää ei tarvitse odottaa konfirmaatioon asti.
Yksi iso muutos uudistetussa rippikoulusuunnitelmassa on se, että ehtoolliselle on mahdollisuus päästä jo rippikoulun alkuvaiheessa, eli enää ei tarvitse odottaa konfirmaatioon asti.

Vuonna 2019 rippikoululaisten määrä kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Rippikouluun osallistui koko maassa yhteensä 49 931 nuorta, vuotta aiemmin vastaava luku oli 48 133. Kaikista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui viime vuonna 77,4 prosenttia. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui noin 92 prosenttia.

– Rippikoulun suosio kertoo määrätietoisesta työstä, jota on vuosikymmenien aikana tehty. Nuorten kuuleminen, isoset, riittävä resurssointi ja rohkeus kokeilla uutta ovat muutamia suosion avaimia, rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta toteaa.

Savonlinnassa rippikouluun osallistuvien osuus on reilusti koko maata korkeampi. Vuonna 2019 rippikoulun kävi Savonlinnan seurakunnassa 338 nuorta.

– Tämä on yli 90 prosenttia ikäluokasta (2004 syntyneitä seurakunnan jäseniä 348, muuttoliikkeen vaikutus arvioitu), arvioi johtava nuorisotyönohjaaja Juha Hakala Savonlinnan seurakunnasta.

Savonlinnassa rippikoulun käyvät myös monet sellaiset, jotka eivät kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon tai ovat kirjoilla jossain muualla.

Tänä vuonna rippikoulun käy suunnilleen samanlainen joukko nuoria, kuin viime vuonnakin.

Hakala arvioi, että rippikoulun suosio perustuu muun muassa tapaan, jolla rippikoulua pidetään.

– Rippikoulu on koettu toimivaksi ja tapa, jolla itä pidetään, pidetään hyvänä. Rippikoulu on osa nuorisokulttuuria, Hakala sanoo.

Hakalan mukaan kummius on yksi iso yksittäinen syy, miksi rippikoulu halutaan käydä. Myös kirkkovihkiminen edelleen kiinnostaa. Uskonnolliset syyt ovat monesti toissijaiset.

– Omasta näkökulmastani rippikoulu on kasteopetusta, mutta moni nuori haluaa käydä rippikoulun kokemuksen vuoksi. Kavereilta on kuultu tarinoita rippileirillä, ja monelle se on myös ensimmäinen mahdollisuus olla pidempään pois kotoa, Hakala kertoo.

Rippikouluun liittyy myös tiiviisti isostoiminta. Savonlinnan seurakunnassa pidetään vuosittain 12 rippileiriä. Jokaisella rippileirillä on 5–6 isosta. Savonlinnassa isosia on ollut helppo saada mukaan rippikoulutoimintaan.

– Isostoiminta on koettu mielekkääksi, ja rippikouluaikaa on haluttu elää uudestaan. Meillä on myös hyvä isoskoulutus, Hakala mainitsee.

Savonlinnassa uudistettu ja nuoria entistä enemmän osallistava rippikoulusuunnitelma otettiin käyttöön jo pari vuotta sitten. Uudenlainen rippikoulu on lisännyt nuorten näkymistä ja osallistumista seurakunnan toiminnassa.

– Rippikoulua kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Nuoret kokevat rippikoulun mielekkääksi, sillä ovat voineet itse osallistua leirien suunnitteluun, Juha Hakala toteaa.

Yksi iso muutos uudistetussa rippikoulusuunnitelmassa on se, että ehtoolliselle on mahdollisuus päästä jo rippikoulun alkuvaiheessa.

Aikuisrippikoulukin kiinnostaa

Valtakunnallisesti myös aikuisrippikoululaisten määrä kasvoi. Vuonna 2019 aikuisrippikoululaisia oli 1 150, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 1 034.

– Aikuisrippikoulun kehittämiseen on syytä panostaa tulevina vuosina. Meillä on kasvava määrä aikuisia, jotka eivät ole 15-vuotta täyttäessään osallistunut rippikouluun. Kiinnostus aikuisrippikoulua kohtaan näyttää olevan kasvussa. Syitä osallistua aikuisrippikouluun on monia, kuten häät, on pyydetty kummiksi tai halu pohtia elämän suuria kysymyksiä. On tärkeää kehittää aikuisrippikoulua mahdollisimman joustavaksi osallistujien tarpeita vastaavaksi”, Pulkkinen sanoo.