Itä-Savon puheenaiheet vuonna 2018: OKL:n lähdön seuraukset, Anni Törnin surma, Retretin luolasto heräsi henkiin, Heinäveden kaivoshanke, abin oikeudet paperiseen yo-kokeeseen...

Savonlinnan seudulla on tapahtunut vuoden 2018 aikana suuria. Se näkyy sanomalehti Itä-Savon vuoden luetuimpien juttujen listauksessakin.

Tuija Pauhu

OKL sulki ovensa viime keväänä.
OKL sulki ovensa viime keväänä.

Vuoden ykköspuheenaiheita on ehdottomasti ollut Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lakkautus oli OKL:n lähtö kaupungista. Opettajankoulutus keskitettiin yliopistossa Joensuuhun.

Toukokuussa viimeiset yliopisto-opiskelijat jättivät Kuninkaankartanonmäen. Vappuna Itä-Savo haastatteli opiskelijoita. Monet olivat Joensuuhun muutosta haikeina.

— Täällä kaikki tuntevat toisensa, Joensuussa on kai noin yhdeksäntuhatta opiskelijaa. Pelottaa, miten me hukumme sinne massaan, lastentarhanopettajaksi opiskeleva Joanna Tervo pohti tuolloin.

Toukokuun lopussa kampuksella pakattiin tavarat ja muuttoa tehtiin kesällä. Jokainen henkilökuntaan kuuluva pakkasi muuttoa varten huoneestaan Joensuuhun lähtevät tavarat laatikoihin, ja laittaa pakkauksiin muuttolaput valmiiksi. Muuttohommiin osallistui myös kymmenkunta opiskelijaa, muun muassa Joel Kenakkala ja Pertti Lappi. Tunnelmia pakkausprojektista voit lukea täältä

Lähdön seuraukset puheenaiheina vielä kauan

Lähdön seuraukset ovat puhuttaneet ja kiinnostaneet lukijoita.

Timo Seppäläinen

Vuokratalojen asuntoja on laitettu matalaksi. Savonlinnan Telakkatiellä purettiin kesällä Vuokratalojen asuntoja.

Näkyvimpiä muutoksia OKL:n lähtö ja kaupungin hiljentyminen on aiheuttanut muun muassa Savonlinnan Vuokratalot Oy:lle, sillä yhtiö on ollut selkeissä ongelmissa. Toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoi lokakuussa, miksi taloja puretaan. 

Itä-Savon verkkojuttujen kommenteissa ja muualla sosiaalisessa mediassa ihmetellään, miksi Savonlinnan Vuokratalot Oy purkaa taloja. Viime kesänä yhtiö purki 107 asuntoa. Ensi kesänä se purkaa 130 asuntoa.

Ravintolaelämän kuihtuminen huolettaa

Erityisesti keskustelua ovat herättäneet myös kaupungin ravintolaelämän kuihtuminen sekä paikallisen ravintolatoimija Savon Mafian toiminta.

Savon Mafia sulki jo keväällä 2018 Auvisenrinteessä sijaitsevan yökerho Club Colon.

Tuija Pauhu

Keväällä Savon Mafia Oy:n Janne Kupiainen kertoi Club Colon sulkemisesta. Loppuvuodesta yritys ilmoitti myös Happytime Baarin sulkevan ovensa.

Loppuvuodesta yritys ilmoitti sulkevansa vuodenvaihteessa lähes 30 vuotta toimineen Happytime Baarin.

Syksyllä myös muualla Suomessa kiinnostuttiin jälleen Savonlinnan kohtalosta. Yle TV1:n A-studio ohjelma vieraili Savonlinnassa ja haastatteli paikallisia. Ohjelmassa nähtiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Anna-Kristiina Mikkosen, Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kurjen, yrittäjä Jonne Tynkkysen sekä freestyle-räppäri MC Sampan haastattelut.

Nuoren naisen katoaminen ja surma suretti laajasti

Koko vuoden luetuin juttukokonaisuus on ollut heinäkuussa Savonlinnassa tapahtunut tragedia, kun paikkakunnalta kotoisin oleva Anni Törn, 29, surmattiin Savonlinnassa.

Teko tapahtui 21.—22. heinäkuuta ja teosta alusta alkaen epäilty Törnin miesystävä pidätettiin 25. heinäkuuta.

Tuolla välillä kadonnutta Törniä ehdittiin etsiä jopa sadan vapaaehtoisen voimin Savonlinnan alueella.

Soila Puurtinen

Anni Törnin taposta epäillyn vangitsemisoikeudenkäynti heinäkuun lopussa. Siskoaan mittavilla etsinnöillä vapaaehtoisten kanssa etsinyt Anni Törnin veli Antti Törn istuu vasemmalla.

Päivä pidätyksen jälkeen epäiltyä miestä esitettiin vangittavaksi.Mies oli kuljettanut ruumiin teon jälkeen Savonlinnasta Pohjois-Karjalaan, mistä poliisi sen löyti vasta 27. heinäkuuta liki viikko teon jälkeen.

Tapauksen esitutkinnan jälkeen lokakuussa tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Sami Asikainen Itä-Suomen poliisista kertoi, ettei tekoa tutkittu missään vaiheessa murhana.

Syyttäjän mukaan henkirikokselle oli vahva motiivi, koska Törn oli raskaana, ja hän oli kertonut tekoiltana haluavansa abortin.

Tuomio taposta ja hautarauhan rikkomisesta

17. joulukuuta Jukka Pekka Hyttinen tuomittiin Etelä-Savon käräjäoikeudessa lähes 10 vuoden ehdottomaan vankeuteen Anni Törnin taposta ja hautarauhan rikkomisesta.

Kahdesta rikoksesta annettu tuomio on pituudeltaan 9 vuotta ja 10 kuukautta. Tuomio on syyttäjän vaatimusten mukainen, mutta tuomiosta aiotaan valittaa hovioikeuteen.

Törnin katoaminen herätti runsaasti epäilyjä ja nostatti tapahtumien julkisuutta. Tapahtumia seurattiin katoamisesta aina käräjäoikeuden tuomioon saakka laajasti myös valtakunnan medioissa.

Aihepiirin juttuja voit lukea täältä.

Luola Events herätti luolaston henkiin

Vuosia tyhjänä ollut upea Tuunaansaaren luolasto Punkaharjulla heräsi kesällä jälleen henkiin. Aiemmin Retretin taidenäyttelytilana toimineessa luolastossa alkoi tapahtumatoiminta.

Timo Seppäläinen

Luola Eventsin avauskeikat koettiin viikkoa ennen juhannusta.

Kerimäkeläisen kulttuuriyhdistys Keiku ry:n ja punkaharjulaisen matkailukeskus Harjun Portin käynnistämä Luola Events -toiminta keräsi vuoden varrella kiinnostusta ja kiitosta kävijöiltä.Vuonna 2018 luolastossa esiintyivät muun muassa Egotrippi, Virve Rosti, Elastinen ja Anssi Kela. Ensi vuonna toiminta jatkuu vilkkaana.

Kaivoshanke huolestuttaa puhtaiden vesin rannoilla

30. kesäkuuta Itä-Savo kertoi, että malminetsintään erikoistunut Fennoscandian Resources valmistautuu hakemaan kaivoslupaa grafiittikaivokselle Heinäveden Kohmansaloon muutaman kilometrin päähän Karvionkanavalta.

Hanke herättii alusta alkaen valtavasti vastustusta niin seudun asukkaissa kuin kansanedustajissakin.

Heinäkuussa Kaivoshankkeen vetäjä Rasmus Blomqvist pantiin tiukille Heinäveden luonnonystävien järjestämässä kaivoshankkeen keskustelutilaisuudessa Heinävedellä. Heinäveden luonnonystävien kutsumien asiantuntijoiden sijasta yleisöä kiinnosti ennen muuta grafiittikaivoksen perustamista suunnittelevan Fennoscandian Resources -yhtiön suunnitelmat Heinävedellä.

Aihepiirin juttuja voit lukea muun muassa täältä.

Tiina Kukkonen

Rasmus Blomqvist vastaili parhaansa mukaan kaivoshankkeeseen epäluuloisesti suhtautuvan yleisön kysymyksiin heinäkuussa.

Migreenistä kärsivälle oikeuksia

Talvella käynnistyi keskustelu ja vääntö nuoren naisen oikeuksista, kun kerimäkeläinen abiturientti Iida Hämäläinen joutui taas sähköisen ylioppilaskokeen aiheuttaman migreenin vuoksi sairaalaan.

Perheellä, opettajilla ja lääkäreillä oli tiedossa, että sähköinen koe on migreenitaipumuksen omaavalle Hämäläiselle rankka rasti. Hänelle oli haettu erivapautta suorittaa koe paperisena, mutta sitä ei myönnetty.

Tapahtumat lähtivät vyörymään eteenpäin lumipallon lailla ja heti seuraavana päivänä Itä-Savo uutisoi, että Savonlinnan Taidelukion rehtori Reima Härkönen aikoo kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle hakeakseen oikeutta koulunsa abiturientille Iida Hämäläiselle.

Savonlinnalainen kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) jätti opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) maaliskuussa kirjallisen kysymyksen, joka koskee migreenistä, epilepsiasta tai sähköallergiasta kärsivien abiturienttien mahdollisuutta saada digitaalisen ylioppilaskokeen koko aineisto paperilla.

Toukokuussa Grahn-Laasonen vastasi ja totesi, että ylioppilastutkintolautakunta päättää asiasta.

Tapausta käsiteltiin lopulta hallinto-oikeudessa saakka, missä hallinto-oikeus asettui yksiselitteisesti tukemaan Hämäläisen vaatimusta saada kirjoittaa ylioppilaskirjoitukset paperisina pahan migreeninsä takia.

Soila Puurtinen

Migreenistä kärsivän Iida Hämäläisen taistelu kannatti, sillä hän sai lopulta kirjoittaa ylioppilaskokeen paperille ja pääsi ylioppilaaksi.

Lopullisen sinetin tapaus sai elokuussa, kun myös ylioppilastutkintolautakunta taipui. Digitaalisen ylioppilaskokeen saa syksystä alkaen tulostaa paperille jos terveys estää sähköisen kokeen tekemisen. Avustaja siirtää käsin kirjoitetut vastaukset tietokoneelle.

Tapaus sai onnellisen lopun, sillä joulukuussa Iida Hämäläinen sai valkolakin päähänsä ja pääsi ylioppilaaksi.