Parikkalan rajanylityspaikan rakennuksiin luvassa yksityistä rahaa — Tekosyyt kansainvälisen raja-aseman avaamatta jättämiselle alkavat olla vähissä

Yksityisen rahoituksen edellytyksenä on, että Suomen valtio sopii Venäjän kanssa kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalaan ja että valtion Senaatti-kiinteistöt vuokraa ylityspaikan rakennukset käyttöönsä vähintään 15 vuodeksi.

Parikkalan rajanylityspaikan rakennuksiin luvassa yksityistä rahaa — Tekosyyt kansainvälisen raja-aseman avaamatta jättämiselle alkavat olla vähissä

Parikymmentä suomalaista yritystä on sitoutunut kustantamaan Parikkalan rajanylityspaikan rakennukset yksityisellä rahalla.

Edellytys on, että Suomen valtio sopii Venäjän kanssa kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalaan ja että valtion Senaatti-kiinteistöt vuokraa ylityspaikan rakennukset käyttöönsä vähintään 15 vuodeksi.

— Yrittäjien avaus oli mielestäni hyvä. Valtion investointibudjettikaan ei enää ole rajanylityspaikan kansainvälistämisen esteenä, sanoo Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmän puheenjohtaja Ari Berg.

Parikkalan rajanylityspaikan kuulumisia kerrottiin tiistaina tiedotustilaisuudessa, jonka Berg sekä seurantaryhmän jäsenet Jarkko Wuorinen ja kaupunginjohtaja Janne Laine olivat kutsuneet koolle elinkeinoelämän toivomuksesta.

Varsinaista uutta kerrottavaa tilaisuudessa ei ollut.

— Seurantaryhmässä olemme päättäneet, että lähdemme entistä ponnekkaammin puhumaan rajanylityspaikan puolesta. Meillä on siihen nyt uusia perusteluita, Berg sanoi.

— Monta kertaa on sanottu, että Parikkalan rajanylityspaikan vuoro tulee myöhemmin. Me olemme sitä mieltä, että sen vuoro on nyt, Berg sanoi.

Tuija Pauhu

Kaupunginjohtaja Janne Laine (vas.), Ari Berg ja Jarkko Wuorinen ovat sitä mieltä, että Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiselle ei enää pitäisi olla mitään esteitä.

Yritysten sitoutumisesta on kerrottu ministereillekin

Laatokan Lankku Oy:n toimitusjohtaja Pekka Paakkinen Parikkalasta on tehnyt alustavan kartoituksen yritysten kiinnostuksesta osallistua rajanylityspaikan kustannuksiin.

Sitoutuneita yrityksiä on Savonlinnasta ja Kiteen seudulta sekä Parikkalasta ja muualta Etelä-Karjalasta.

— Rahasummia on haarukoitu erilaisia. Yritykset ovat esittäneet yhteissummaa 10—20 miljoonan euron väliltä. Sillä summalla saataisiin asianmukaiset tilat, Berg sanoi.

Yrittäjien sitoumusta on esitelty ministereillekin.

Asiasta on kerrottu Paula Risikolle (kok.) ennen kuin hän vaihtoi sisäministerin salkun eduskunnan puhemiehen nuijaan. Sen jälkeen asiasta on keskusteltu sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa.

— Ministereitten vastaus on samanlainen kuin se, jonka valtioneuvosto on antanut Venäjälle: Ei juuri nyt, Berg harmitteli.

Venäjäkin ehdottelee

Venäjän valtio on jo kaksi kertaa, vuosina 2015 ja 2017, ehdottanut Suomelle Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista. Suomi on vastannut, että asia ei ole ajankohtainen.

Venäjän aloitteellisuuden ja yritysten sitoutuneisuuden lisäksi Parikkalan kansainvälisen avaamispaikan puolesta puhuu se, että Venäjä on laittanut tiestönsä kuntoon.

Tie Lahdenpohjan eteläpuolelta Pietariin on eteläpäästään nelikaistainen ja pohjoispäästään leveäkaistatie. Myös Sortavala—Petroskoi-tietä on kunnostettu.

— Parikkalan kautta on Etelä-Suomesta nopein yhteys Karjalan tasavaltaan ja Pietarista koko Itä-Suomeen ja Lappiin, Berg sanoi.

Huimia matkailuinvestointejakin Venäjällä

Tiestön parannuttua alueelle on tullut paljon muitakin investointeja. Siellä on uusia hotelleja ja lomakyliä.

— Alue pystyy ottamaan vastaan suuria matkailijavirtoja aivan toisella tavalla kuin ennen, Berg sanoo.

Parikkalan rajanylityspaikka ei mahdollistaisi ainoastaan venäläisten matkailijoitten tuloa Suomeen. Se antaisi myös mahdollisuuden paketoida Venäjän puolella olevia matkailukohteita yhteen Saimaalla sijaitsevien kohteiden kanssa.

Saksalaisia tai kiinalaisia saattaisi kiinnostaa Laatokka, Vanha Valamo tai vaikkapa Ruskeala Symphony -musiikkifestivaali.

Kaksi vuotta sitten arvioitiin, että Parikkalan rajanylityspaikka toisi Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan vuodessa 45 miljoonaa euroa matkailutuloa.

— Todennäköisesti summa on nyt jo paljon suurempi, sanoo Jarkko Wuorinen.
Muutama vuosi sitten venäläisten matkailijoitten määrä oli laskussa. Nyt se on taas kasvussa.

Tuoreita vaikutusarvioita Parikkalan rajanylityspaikan vaikutuksista on luvassa ensi kuussa.

Miksi pitäisi olla kansainvälinen rajanylityspaikka?

Parikkalan rajanylityspaikka on nykyisin statukseltaan tilapäinen. Se tarkoittaa, että Parikkalan kohdalla rajasta saavat mennä yli vain suomalaiset ja venäläiset ja hekin vain erityisluvalla.

Matkailutarkoitukseen ei erityislupia myönnetä.

Kansainvälinen rajanylityspaikka olisi myös matkailijoitten sekä muiden valtioitten kansalaisten käytettävissä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet