Saimaan alueelle voi tulevaisuudessa syntyä massaturismia — Siitä ei ole nyt merkkejä, mutta ilmiöön olisi hyvä varautua luonnon kestävyys huomioiden

Luontoelokuvafestivaalit alkoivat perjantaina. Maakuntamuseolla pohdiskeltiin kestävän luontomatkailun edellytyksiä.

Soila Puurtinen

Itä-Savon päätoimittaja Jaana 
Rautio-Teijonmaa veti maakuntamuseolla keskustelua luonnon ja matkailun 
suhteesta. Näkemyksiään siitä olivat kertomassa kansanedustaja Hanna 
Kosonen, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Arto Vilén, WWF:n 
suojelujohtaja Jari Luukkonen ja Saimaa Holiday Oravin toimitusjohtaja 
Marie-Louise Fant.
Itä-Savon päätoimittaja Jaana Rautio-Teijonmaa veti maakuntamuseolla keskustelua luonnon ja matkailun suhteesta. Näkemyksiään siitä olivat kertomassa kansanedustaja Hanna Kosonen, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Arto Vilén, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen ja Saimaa Holiday Oravin toimitusjohtaja Marie-Louise Fant.

Saimaan alueella tulisi varautua huolellisesti ja hyvissä ajoin siihen tilanteeseen, jossa Kiinasta ja muualta Kaukoidästä Saimaalle alkaisi saapua nykyistä merkittävästi suurempia matkailijaryhmiä.

Kaukoidän matkailijaryntäys voisi olla jopa hyvinkin mahdollinen tulevaisuuden kuva.

Esimerkiksi kiinalaisten turistien matkustaminen Suomeen on viime vuosina lisääntynyt suuresti. Heidän kiinnostuksensa Saimaatakin kohtaan on kasvanut.

Luonnon ja matkailun keskinäinen tasapainoilu oli perjantaina teemana Savonlinnassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa, joka oli osa perjantaina alkaneita Savonlinnan kansainvälisiä luontoelokuvafestivaaleja.      

Ajatuksen matkailijaryntäyksestä nosti keskustelussa esiin savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen. Kososen mielestä luontomatkailun hurjan kasvun vaihtoehtoon kunnissa pitäisi varautua.

Keskustelijoista Metsähallituksen erikoissuunnittelija Arto Vilén piti Kososen havaintoa ja näkökulmaa mielenkiintoisena.

Vilén sanoi, että itse asiassa tätä taustaa vasten voitaisiin Saimaan alueella järjestää vaikka piankin seminaari, jossa Saimaan luonnon kestävyyden periaatteista puhuttaisiin laajasti tällaisen tilanteen varalta.

Tilaisuuden Savonlinnan maakuntamuseolla järjesti Ympäristötiedon Foorumi.

Itä-Savon päätoimittajan Jaana Rautio–Teijonmaan vetämään keskusteluun ottivat Kososen ja Vilénin lisäksi osaa Saimaa Holiday Oravin toimitusjohtaja Marie–Louise Fant sekä WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Fant kertoi, että ainakin Oravissa kiinalaisten tai aasialaisten matkailijoiden kävijämäärät ovat olleet hyvin vähäisiä.

— Tänä kesänä meillä oli vieraana yksi kymmenen hengen kiinalaisryhmä, Fant sanoi.

Kaikkien on voitava esittää omia näkemyksiään

Keskustelijat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että luonnon, luontomatkailun ja ylipäätään luonnon ja matkailun sovittaminen yhteen vaatii paljon keskustelua, jossa ääneen pääsevät ihan kaikki osapuolet, joita kulloisetkin hankkeet koskevat.

Yhtä mieltä oltiin siitäkin, että kaikkia mielipiteitä tulisi kuunnella ja vastapuolen argumentteihin suhtautua asiallisen rauhallisesti.

Timo Seppäläinen

Kestävää luontomatkailua voidaan harjoittaa niinkin, että matkailijat 
ohjataan tiettyihin luontokohteisiin kuten kansallispuistoihin. Kuvassa maisemaa Linnansaaren 
kansallispuistosta.  
Kestävää luontomatkailua voidaan harjoittaa niinkin, että matkailijat ohjataan tiettyihin luontokohteisiin kuten kansallispuistoihin. Kuvassa maisemaa Linnansaaren kansallispuistosta.  

WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan on aivan selvää, että matkailusta koituu luonnolle ja eri lajeille aina ylimääräistä painetta.

— Siksi aihe on jatkuvasti erittäin ajankohtainen ja tasapainoilussa luonnon kanssa tulee olla kamalan tarkkana.

—Saimaannorpan kanta on kasvanut pitkälti siksi, että lajin pelastamiseksi on tehty määrätietoista suojelutyötä vuosikymmenten ajan. Suojelutyö on antanut samalla paljon eväitä tutkimukselle, kun tutkimus puolestaan tukee lajinsuojelua, Luukkonen huomautti.

Puhtaasta vedestä täytyy kantaa huolta

Yleisökin osallistui maakuntamuseolla käytyyn keskusteluun.

Muun muassa Puruveden luonnonarvojen parissa pitkään työskennellyt Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen korosti, että paikallisille, ja varmasti tänne kauempaa tulleille matkailijoille järviemme puhtaus on äärimmäisen tärkeä arvo.

Puhdas ja kirkas vesi ei Jantusen mukaan ole enää itsestään selvä seikka Saimaankaan rannoilla. Hänestä vesienhoitoon pitäisi paneutua kaiken suojelutyön ohessa nykyistä napakammin.

WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen piti Jantusen mielipidettä todella tärkeänä.

— Vesien nuhraantumista tapahtuu hieman huomaamattakin, ja yhtenä syynä ilmiöön pidetään muun muassa metsäojitusta, Luukkonen totesi.

Toimitusjohtaja Marie-Louise Fant pitää luontomatkailun hyvänä perusperiaatteena sitä, että ainakin isot matkailijaryhmät liikkuvat luonnossa luonto-oppaiden ohjaamina. Näin on toimittu pitkään, ja käytäntö on havaittu hyväksi.

— Omien kokemusteni mukaan ulkomaalaiset turistit eivät edes ole kovin innokkaita lähtemään yksin luontovaelluksille, Fant sanoi.

Erikoissuunnittelija Arto Vilén sanoi pitävänsä jopa palkitsevana sitä, että vaikkapa rakennushankkeissa rakentamisen ja luonnon keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja suhteesta voidaan keskustella sovussa alueiden maanomistajien kanssa.

— Omat mielipiteet on uskallettava sanoa myös ääneen. Se edesauttaa aina yhteisymmärryksen löytymistä, Vilén totesi.

Rakentavaa keskustelua toivoi kansanedustaja Hanna Kosonenkin.

— Ihmisten kannattaa myös tutustua toisiinsa. Siitäkin voi olla iso apu.