Uusi karttanäyttely avaa Punkaharjun historiaa karttojen kautta — Mukana geologisia havainnekuvia 11 000 vuoden takaisista pinnanmuodoista!

Punkaharjun luonnon muodonmuutokset ja historia käyvät ilmi uudella tavalla toteutetusta karttanäyttelystä, joka on esillä Metsämuseo Lustossa ja Hotelli Punkaharjussa.

Kansallisarkisto

Vanhat kartat ovat kuin värikkäitä taideteoksia. Kartassa näkyy Venäjän hallitsema osa Itä-Suomea vuodelta 1804.
Vanhat kartat ovat kuin värikkäitä taideteoksia. Kartassa näkyy Venäjän hallitsema osa Itä-Suomea vuodelta 1804.

Metsämuseo Lustossa ja Hotelli Punkaharjussa avautui tänään uusi karttanäyttely, joka esittelee Punkaharjua ja sen lähialueita yli 120 kartan tai karttaotteen voimin. Seudulta on säilynyt runsaasti karttoja, sillä alue on ollut historiallisesti merkittävä matkailukohde, ja sen tärkeä kulkuväylä on ollut harju. Näyttelyssä on kolme teemaa: Punkaharju jääkauden jälkeen, karttakuvan kehittyminen ja teemakartat.

Jääkauden jälkeen Punkaharjun karttakuva on vaihdellut huomattavasti, sillä veden pinta on ollut seudulla ylimmillään noin seitsemän metriä nykyisen tason yläpuolella ja alimmillaan noin kahdeksan metriä nykyisen tason alapuolella. Karttasarja alkaa 11 590 vuotta sitten vallinneesta tilanteesta ja päättyy tähän päivään. Punkaharju jääkauden jälkeen -kartat ovat Antti Kanervan tuotantoa.

Uskon, että nämä kiinnostavat ihmisiä aika laajastikin. Kartat ovat kauniita, melkein kuin taideteoksia. — Sami Juola

Karttanäyttelyn toisen ryhmän muodostavat eri ajankohtina tehdyt kartat. Ne osoittavat, miten ensin Puruvesi ilmestyy Pohjolan kartalle, sitten Punkaharjun, Tuunaansaaren ja Hirvisaaren muodostama saarijono, ja kuinka saarten muodot asteittain täsmentyvät.

Vuoden 1743 Turun rauhan raja sivusi Punkaharjua ja alue näkyi sekä Ruotsin että Venäjän kartoilla, joten seudusta on tehty lukuisia eri tarkoituksia palvelevia karttoja. Tähän osaan sisältyy myös uudempia, suurimittakaavaisia karttoja, jotka havainnollistavat muun muassa maan käytössä tapahtuneita muutoksia, kuten peltojen metsittämistä.

Missä sijaitsivat Punkaharjun kestikievarit?

Kolmannen osan muodostavat teemakartat, joissa eri aiheisiin liittyviä karttoja on koottu omiin ryhmiinsä. Teemat on jaettu Metsämuseo Luston ja Hotelli Punkaharjun kesken siten, että metsäntutkimukseen, asutukseen ja maanomistukseen sekä valtakunnan rajaan ja puolustusasemiin liittyvät kartat ovat Lustossa ja kulkuväyliin sekä matkailuun liittyvät Hotelli Punkaharjussa.

— Hotellin karttanäyttelyssä on esillä karttoja, joista saa tietoa esimerkiksi kestikievareiden sijainneista ja alueen majoituspalveluista 1600—1700 -luvuilla. Lustossa esitellään enemmän sitä, millä tavalla jääkausi muokkasi harjumaisemaa, miten veden korkeus vaihteli, ja miten se vaikutti kulkureitistöihin tällä alueella, kertoo Luston vastaava tuottaja Sami Juola.

Juola pitää karttanäyttelyä hyvänä väylänä syventää ihmisten kotiseututietoutta.

— Uskon, että nämä kiinnostavat ihmisiä aika laajastikin. Kartat ovat kauniita, melkein kuin taideteoksia, Juola toteaa.

Näyttelyn on tuottanut Metsämuseo Lusto osana Punkaharjun kulttuuriseura ry:n kolmivuotista Kotiseutuna kansallismaisema -hanketta (2017–2019), jota rahoittaa Piällysmies ry.

Punkaharju kartalla -näyttely Suomen Metsämuseo Lustossa ja Hotelli Punkaharjussa 6.6.2019–12.1.2020.