Parikkalan vanhan saha-alueen ympäristötutkimuksissa selvitetään, mistä kaksi vuotta sitten mitatut korkeat kloorifenoolipitoisuudet johtuivat — Pitoisuus oli 12 000, kun sallittu on alle 10 mikrogrammaa litrassa

Parikkalan Saharannan ympäristöselvityksen tarkoitus on täydentää aiempia tutkimustuloksia ja sulkea pois riskejä.

Katri Levänen

Vanhan saha-alueen ympäristö tutkitaan jälleen. Tarkoitus on täydentää aiempia tuloksia ja sulkea pois riskejä.
Vanhan saha-alueen ympäristö tutkitaan jälleen. Tarkoitus on täydentää aiempia tuloksia ja sulkea pois riskejä.

Parikkalassa entisen saha-alueen ympäristön tilaa tutkitaan loppuvuoden aikana. Parikkalan rakentamispäällikön viransijaisena toimiva Heikki Määttänen kertoo, että tutkimuksen tarkoitus on täydentää aiempia tutkimustuloksia sekä sulkea pois riskejä.

— Suurin osa mittauksista tehdään sulan maan aikana, sillä näytteitä otetaan myös yhden kunnan omistaman pienkerrostalon alta, kertoo Määttänen.

Maaperätutkimuksia ja maaperän kunnostusta on tehty entisellä saha-alueella vuosina 1993 ja 2004. Parikkalan keskustan tuntumassa sijainnut saha toimi tiettävästi sodan jälkeisistä vuosista aina vuoteen 1978 saakka.

Nykyisin alueella on asuin-, liike- ja toimistorakennuksia, puisto ja kaksi uimarantaa.

Vuonna 2016 Saharannassa suoritetuissa pohjavesitutkimuksissa paljastui suuria kloorifenolipitoisuuksia, jotka ovat ilmeisesti jäänteitä sahalla käytetystä KY-5-sinistyksensuoja-aineesta.

Kloorifenolipohjaiset puunsuoja-aineet olivat yleisesti käytössä 1930—1990-luvulla ja niillä estettiin muun muassa lahoamista, sinistymistä, tuholaisia sekä hometta. Normaali kloorifenolien sallittu arvo on alle 10 mikrogrammaa litrassa, mutta parin vuoden takaisissa näytteissä Saharannan kloorifenolipitoisuus oli peräti 12 000.

— Pohjavesitutkimuksissa ilmenneet korkeat kloorifenolipitoisuudet käynnistivät koko prosessin ja haluamme nyt tarkemmin selvittää nykytilaa sekä sitä, mistä pitoisuudet oikein johtuvat, kertoo Jari Tiainen Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Pirkanmaan ely-keskus koordinoi valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden selvitystyötä, ja Parikkalan selvitys on osa tätä työtä. Tutkimusten ja raportoinnin toteuttajana toimii Ramboll Finland Oy.

Maaperän ja pohjaveden lisäksi tutkimusnäytteitä otetaan myös huokos- ja sisäilmasta ja ne on tarkoitus toteuttaa viikkojen 46—48 aikana. Tuloksia voidaan odotella ensi keväänä.

Tiaisen mukaan mahdolliset ympäristöön kohdistuneet haitat voidaan arvioida vasta raportin valmistuttua. Alueen asukkaille hän ei usko aiheutuneen vaaraa.

— Näin yleisellä tasolla voisin sanoa, että riskit eivät ole kovin suuria. Pohjavettä ei käytetä millään tavalla ja maaperääkin on kunnostettu, Tiainen sanoo.

Vaikka vedenottoa alueelta ei ole, on Määttäsen mukaan teoriassa mahdollista, että yksityishenkilöllä on vesikaivo pohjavesialueella.

Määttäsen mukaan alueen pohjavettä on kontrolloitu aika-ajoin, mutta mittausmekanismit ovat muuttuneet.

Korjattu 15.11.2018 kello 15.23. Otsikossa oli virheellisesti milligrammaa, kun pitää olla mikrogrammaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut