Kansalaisten lukutaidon heikkenemiseen haetaan lääkettä kansallisella Lukutaitofoorumilla ja Avi on lähestynyt opettajia lukuliike-vetoomuksella — Savonlinnan Kellarpellon koulun lukuliike on uusi kirjasto. Se onnistui Lukuklaani-kilpailun rahoituksella ja ahkeralla työllä

Seinällä lukee puisin kirjaimin Lukula, uusissa hyllyissä on värikkäitä kirjarivejä ja oven vieressä lainauspiste, parvelle voi kiivetä lueskelemaan. Valoisuus ja raikkaat värit luovat Kellarpellon koulun uuteen kirjastoon iloisen tunnelman.

Soila Puurtinen

Kirjasto-ope Mari Pesonen ja tulevat kirjastoapulaiset eri luokilta ihastelivat uutta kirjastoa avajaisten alla keskiviikkona. Koululaisten unelmien kirjasto -suunnitelmissa parvi oli lukemiseen varattu paikka, ja sellainen siitä tuli.
Kirjasto-ope Mari Pesonen ja tulevat kirjastoapulaiset eri luokilta ihastelivat uutta kirjastoa avajaisten alla keskiviikkona. Koululaisten unelmien kirjasto -suunnitelmissa parvi oli lukemiseen varattu paikka, ja sellainen siitä tuli.

Iloa on ilmassa muutenkin, kun kirjasto on valmis ja saadaan ottaa käyttöön.

Entisen tietokonehuoneen parvella oli ennenkin pieni kirjastosoppi. Nyt koko tila on kirjastona.

Kirjasto-ope Mari Pesonen kertoo, että vuonna 1954 rakennetussa koulussa oli kirjasto samassa huoneessa silloin, kun hän itse oli Kellarpellossa koululaisena.

— On todella ihanaa, että kirjasto saatiin palautettua.

Uuden kirjaston toivotaan innostavan lapsia lukemaan. Huolta kansalaisten lukemisen vähyydestä on nostettu esille valtakunnan tasolla.

— Lukemattomuus on ongelma. On tutkittu, että hyvin lyhyessä ajassa lukeminen on vähentynyt: eivät lapset, nuoret eivätkä myöskään aikuiset lue enää niin paljon kuin ennen, Pesonen sanoo.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti viime syksynä kansallisen Lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen.

— Nyt pitäisi saada ihmiset lukemaan. Lukutaitoonhan perustuu kaikki, Pesonen toteaa.

Aluehallintovirasto on lähestynyt opettajia lukuliike-vetoomuksella.

— Lukuliike on toimenpide, jonka voi tehdä kuka tahansa, jotta joku lukisi enemmän. Tämä kirjasto on meidän koulun lukuliike, aika iso sellainen.

Kirjastoon on etsitty ajantasaisia, innostavia kirjoja, joihin on kysytty vinkkejä koululaisilta.

Pesosen opettajakollegat Tellervo Sinkkonen ja Päivi Hollström kertovat, että lukutunti kuuluu viikko-ohjelmaan.

— Lukutunnin aluksi luetaan ääneen, myös kuutosluokkalaisille, Sinkkonen sanoo.

— Kaikki pienetkään lapset eivät tänä päivänä kuule luettua tekstiä kotonaan. He rakastavat sitä, kun heille luetaan, Hollström toteaa.

Soila Puurtinen

Mari Pesonen haki kirjastoon apulaisia koulun käytäville laitetuilla työpaikkailmoituksilla. Helmi Häyrysestä, Leo Huttusesta ja yhdeksästä muusta oppilaasta tulee kirjastoapulaisia Lukulaan.

Pesosen mielestä vanhemmat, jotka tutustuttavat lapset kirjojen maailmaan, tekevät näille suuren palveluksen.

— Mutta ei peli ole menetetty, vaikka kotona ei luettaisikaan. Sanon lapsille, ettei ole pakko lukea kirjoja, kunhan jotain lukee, vaikka tekstejä maitopurkin kyljestä.

Koulun kirjastoon lainaamaan ja lukemaan luokat pääsevät omilla vuoroillaan aamupäivän pitkällä välitunnilla.

— Lueskelemaanhan tänne voi tulla muulloinkin.

Koulun pihassa käy myös kirjastoauto ja yhteistyö kaupunginkirjaston kanssa toimii hyvin. Savonlinnalaiset koululaiset suorittavat edelleen kirjallisuusdiplomin.

Sinkkonen kertoo, että Lukulan avajaisten alla oppilaiden innostus on aistittavissa.

— He ovat ihan into piukeana, että koska kirjasto avautuu ja pääsee lainaamaan.

Oppilaat osallisina alusta asti

Kirjaston uusimisen mahdollisti Lukuklaani-kilpailusta saatu neljäntuhannen euron rahoitus. Suomen Kulttuurirahaston ja Kopioston kilpailun tavoitteena oli koulukirjastojen kehittäminen.

— Hakuaika oli syys-lokakuussa, ja kilpailu oli suunnattu erityisesti kolmansille ja neljänsille luokille, kertoo Mari Pesonen.

Pesosen kanssa tehtävään tarttuivat Tellervo Sinkkonen ja Päivi Hollström, jotka opettivat viime vuonna kyseisiä luokkia.

Kaupunki tuli ihanasti vastaan, eli tämä tila remontoitiin. — Mari Pesonen

— He rupesivat suunnittelemaan oppilaiden kanssa unelmien kirjastoa: rakensivat pienoismalleja, kirjoittivat tekstejä ja tekivät videoita.

Hakemukseen liitettiin kuvia lasten suunnitelmista.

— Jos ei mukana olisi ollut lasten töitä, hakemus ei olisi erottunut millään lailla. Sitten sieltä pätkähti neljätuhatta euroa. Se oli onnen päivä, Pesonen kertoo.

Kirjahankintoja opettajat tekivät viime keväänä ja tänä syksynä. Kalusteet saatiin niin edullisesti, että kirjoihin jäi ennakoitua enemmän rahaa.

— Kaupunki tuli ihanasti vastaan, eli tämä tila remontoitiin.

Vanhempainyhdistys auttoi tekemällä tyynyjä parvelle, koulun väki valmisti kynätyynyjä. Lasten osallistaminen oli koko projektin punainen lanka, ja heidän unelmien kirjasto -suunnitelmiaan otettiin mukaan mahdollisimman paljon.

— Sisustus ja värisuunnitelma on nimenomaan lapsilta lähtöisin, sanoo Sinkkonen.

Hänen mukaansa kirjaston valmistelu koulupäivän jälkeen oli hauskaa puuhaa, jossa omakin kirjatuntemus koheni.

— Koko projekti on edennyt ihanalla, positiivisella aallonharjalla, jossa kaikki vaan järjestyy. Monta kertaa puhuttiin, että tämä on todellista koulun kehittämistä, Pesonen kuvailee innostusta.

 Jos ei mukana olisi ollut lasten töitä, hakemus ei olisi erottunut millään lailla. — Mari Pesonen

Kirjastoapulaisia pestattiin

Mari Pesonen laittoi koulun käytäville ilmoituksia, joissa haettiin kirjastoapulaisia.
6A-luokan oppilaat Helmi Häyrynen ja Leo Huttunen tarttuivat tarjoukseen.

— Me vaan tullaan töihin. Ei saada palkkaa, mutta tämä on kivaa, Häyrynen kertoo.

Leo Huttunen kävi työhaastattelussa Pesosen luona ja kertoo tilanteen hieman jännittäneen.

Kirjastoapulaisilta edellytetään tiettyjä ominaisuuksia.

— Ystävällisyyttä, kärsivällisyyttä, avuliaisuutta ja tietokoneen käyttötaitoa noitten lainauksien kanssa, Huttunen listaa.

— Ja järjestelmällisyyttä, Häyrynen täydentää.
Eduksi katsottiin lukemisharrastus. Kaikkiaan kirjastoapulaisiksi saa opetella yksitoista oppilasta, muutama jää reserviin siksi kunnes kuutosluokkalaiset siirtyvät yläkouluun.

— Kun kaikki menee hyvin, apulaiset saavat oikean työtodistuksen, Pesonen lupaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut