Saimaan maakuntaan on vielä matkaa, mutta mielenkiinto heräsi — Etelä-Karjalassa on valmiutta selvitysten tekoon

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ottaisi myös Kymenlaakson mukaan keskusteluihin.

Saimaan maakuntaan on vielä matkaa, mutta mielenkiinto heräsi — Etelä-Karjalassa on valmiutta selvitysten tekoon

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon muodostama Saimaan maakunta saa vastakaikua Etelä-Karjalan päättäjiltä.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden esitti viikonloppuna Etelä-Saimaan yleisönosastolla keskustelujen avaamista Saimaan maakunnan perustamiseksi. Hilden vertasi Etelä-Savon kuntien yhteistä elo pakkoavioliitoksi.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo olevansa avoin Hildenin ehdotukselle.

Jarvan mukaan nykyinen tai viimeistään seuraava hallitus joutuu pohtimaan, onko 18 maakuntaa liian paljon Suomeen.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa Suomessa 18 maakuntaa, jotka tarjoavat sote-palveluita ja pelastustoimen palvelut.

— Aivan uusi asia tämä ei ole. Se on tullut esille keskusteluissa aiemminkin. Paljon riippuu siitä, mitä Etelä-Savossa ajatellaan. Ovatko he yhtä mieltä asiasta. Mielestäni myös Kymenlaakso pitää ottaa mukaan ja ainakin keskustella vaalipiirin kokoisesta maakunnasta, Jarva sanoo.

Jarvan mukaan Itä-Suomen laskevat väestöennusteet puoltavat nykyistä laajempaa maakuntaa.

Maakuntaliitto voisi selvittää asiaa

Lappeenrantalainen konkaripoliitikko Heikki Järvenpää (kok.) esittää omassa yleisönosastokirjoituksessaan, että Etelä-Karjalan liitto teettäisi selvityksen Saimaan maakunnasta.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) sanoo, että Saimaan maakunnasta kannattaa keskustella.

Hän pitää Järvenpään esitystä selvityksen teettämisestä hyvänä.

— Selvityksen avulla asia voisi lähteä liikkeelle. Tätä pitää hallituksessa käsitellä.

Kopra uskoo myös, että valtio voisi innostua maakuntien yhdistämisestä.

— Vaikka päätöksiä ei ole, valtio voisi lähteä mukaan tällaiseen operaatioon ja osoittaa myös taloudellisia resursseja yhdistymisen tukemiseen.

"Etelä-Karjala olisi vahvoilla"

Maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää Hildenin avausta laajemmasta maakunnasta tervetulleena ja Järvenpään esitystä selvityksestä aiheellisena.

— Näillä rakenteilla ei kovin monta vuosikymmentä mennä eteenpäin. Etelä-Karjala on tässä vahvoilla, sillä meillä on täällä rajanylityspaikat, yliopisto ja metsäteollisuuskeskittymä. Talouskin on paremmassa kunnossa, mutta on meillä myös omia intressejä edistää asiaa, Viialainen sanoo.

Maakuntajohtajan mukaa esimerkiksi keskussairaala tarvitsee lisää asiakkaita tulevaisuudessa. Lisäksi matkailussa olisi paljon yhteistä tehtävää ja myös lentokenttä voisi saada uusia maksajia Etelä-Savosta.

Parikkalassa kokemusta yhteistyöstä

Parikkalassa yhteistyöllä Etelä-Savon suuntaan on jo maantieteellisistä syistä paljon perinteitä.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen sanoo, että moni parikkalalainen kokee Savonlinnan läheisemmäksi kuin vaikkapa Imatran tai Lappeenrannan.

— Olemme viime aikoina tehneet paljon yhteistyötä Parikkalan rajanylityspaikkaan liittyen. Savonlinnan seudulla koetaan, että siitä on hyötyä heillekin.

Vaikka Saimaan aallot eivät Parikkalaa huuhtele, Saimaan matkailullinen vetovoima heijastelee myös Parikkalaan.

— Keskuskaupunkina Lappeenranta ei ole kasvanut ja Imatran sekä Savonlinnan seudulla kuihdutaan. Itse näen tämän avauksen tulevaisuuden kannalta myönteisenä. Etelä-Karjala jää yksin liian pieneksi, Huuskonen sanoo.

Uusimmat uutiset