Kukko kiekuu ja väki hääräilee — Haveristen savupirtin hirsi elää kansainvälisessä luontokirjassa

Kesälahden koulu oli mukana kaksivuotisessa Erasmus -hankkeessa, jonka lopputuotoksena on kuuden eurooppalaisen koulun tarinoista ja kuvista koottu kirja.

Jouni Ahlholm on toiminut Erasmus -hankkeen koordinaattorina. Kädessä uunituore Seek and Find Nature -kirja, hankkeen lopputuotos.

Haveristen suvun savupirtti elää Kesälahdella julkistetussa Seek and Find Nature -kirjassa. Siihen on koottu tarinoita, piirroksia ja kuvia kuudesta eurooppalaisesta koulusta.

Sara Haverisen ja Nelli Harmasen tarina kertoo, mitä vuonna 1725 valmistuneen savupirtin seinässä oleva hirsi näkee ympärillään.

— Huomaan, että perhe herää joka aamu kukonlaulun aikaan. Äiti menee ensimmäisenä avaamaan kattoräppänän ja sytyttämään tulen kiviuunin tulisijaan. Osa savuista tupruaa sisälle, osa taas kohoaa kattoon ja haihtuu kattoräppänästä ulos. Hetken kuluttua savu on suurimmaksi osaksi haihtunut pois. Tunnen lämmön, haistan savun ja me hirret olemme nokisia, tarina kertoo.

Kirja syntyi kaksivuotisessa Erasmus -hankkeessa, jonka koordinaattorina toimi biologian, maantiedon, kemian ja atk:n tuntiopettaja Jouni Ahlholm Kiteen Kesälahden koulusta.

Hankkeeseen osallistui koko Kesälahden yhtenäiskoulu ja hankematkoille pääsi opettajien kanssa pari kolme oppilasta kohdemaata kohti. Oppilaat majoittuivat isäntäperheissä.

— Oppilaat näkivät, että vaillinaisellakin kielitaidolla pärjää. He saivat rohkeutta ja oppivat luottamaan itseensä, Ahlholm kertoo.

Puun ympärille kasvanut luontohanke toi monenlaisia aktiviteettaja kouluun.

— Oppilaat tutustuivat savupirttiin ja aihetta käsiteltiin historian, biologian ja kuvaamataidon tunneilla. Äidinkielen tunnilla kirjoitettiin puun tarinoita ja ne käännettiin englanniksi. Puusta tehtiin myös taideteoksia.

Hankkeen ympärille muodostui paljon pedagogista toimintaa.

— Ilmaisutaito kehittyi, kun puun kasvutarinasta tehtiin performanssi ja siihen yhdistettiin musiikki. Oppilaat saivat erilaisia tapoja oppia asioita, käyttää aistejaan ja hyödyntää omia havaintojaan, Ahlholm kertoo.

Oppilaat kävivät myös katsomassa metsän istutusta ja kuulivat, millaiset ovat alan työllisyysnäkymät.

Tavoitteena oli myös rikkoa kulttuurisia rajoja. Kiteen kouluissa vahvistetaan kansainvälisyyssuunnitelmaa.

— On perustettu tiimi pohtimaan, miten koulun arjessa monikulttuurisuutta voitaisiin vahvistaa ja miten oppilaista saataisiin avarakatseisempia ja kirjavasta maailmasta kiinnostuneita ihmisiä, Ahlholm kertoo.

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo