Mitä henkarinpalaset ja samppanjapullon korkit tekevät rannoilla? — Lauantaina käydään roskien kimppuun puhein ja teoin

Ensin kuunnellaan tutkijan luento, sitten siistitään yhdessä kaupunkiympäristöä.

Tiina Pulkkinen

Muun muassa tallaisia roskia on löytynyt Savonlinnan rannoilta tämänkesäisissä  roskienkeruutempauksissa.
Muun muassa tallaisia roskia on löytynyt Savonlinnan rannoilta tämänkesäisissä roskienkeruutempauksissa.

Roskien leviäminen luontoon on Savonlinnan seudullakin iso ongelma. Rannoilta löytyy muovipillejä ja elintarvikepakkauksia, tupakantumppeja heitellään autonikkunoista tienpenkalle ja karkkipaperit putoilevat käsistä kuin huomaamatta.

Kyseessä on ongelma, johon jokainen pystyy onneksi vaikuttamaan. Keinoja on kaksi: roskaantumisen estäminen ja jo luontoon päässeiden roskien kerääminen pois.

— Kun ajatellaan, että nykyihminen vaikuttaa elinympäristönsä siisteyteen lähes sadan vuoden ajan, niin yksilön valinnoilla on todella suuri merkitys, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen.

Kansainvälistä maailman siivouspäivää vietetään ensi lauantaina Savonlinnassakin. Päivä aloitetaan kello 12 Hartikaisen luennolla. Hän kertoo omasta tutkimusalastaan, mikromuovitutkimuksesta sekä roskaantumisen merkityksestä sisävesistöissä.

Luennon jälkeen tartutaan tositoimiin: kello 14 jalkaudutaan ryhmissä siistimään Savonlinnan keskustan kaupunkiluontoa. Siivoustarvikkeita jaetaan järjestötalo Kolomosella Pappilankatu 3:ssa.

Muoviongelma ei ole vain valtamerissä

Uutiset valtavista roskalautoista maailman valtamerissä kauhistuttavat ihmisiä Suomessakin. Välttämättä ei tulla ajatelleeksi, että muovi uhkaa vesistöjä myös järvien rannoilla. Asia jää piiloon ja helposti pois mielistä, kun talvella maa peittyy lumeen ja kesällä roskat jäävät kasvillisuuden sekaan.

— Eri puolilla Järvi-Suomea järjestetyt rantaroskien keräystalkoot osoittavat, että rantojen muoviroska on hyvin monimuotoista. Rannoilta löytyy kaikkea mahdollista: styroksia, kertakäyttöesineitä, henkarinkappaleita, kengänpohjia ja samppanjapullon korkkeja, Hartikainen luettelee.

— Jos roskia ei kukaan poimi pois, ovat ne vielä lastenlastenlastemmekin nähtävinä. Itsestään ne eivät katoa minnekään. Ja lisää kertyy kaiken aikaa, Hartikainen huomauttaa.

Hänen mielestään valistuksen lisääminen on kaiken lähtökohta ympäristön puhtaanapitämisessä. Myös kulutuksen järkeistäminen on tärkeää.

— Onko jokaista rihkamaesinettä pakko ostaa? Hankintahetkellä olisi hyvä myös miettiä, miten tuotteesta aikanaan pääsee eroon.

Hartikainen sanoo, että mikromuoviin ja muoviroskaan liittyvä tutkimus etenee koko ajan niin Suomessa kuin maailmallakin.

— On havaittu, ettei muovi ole vain vesistöjen asia, vaan yhtä lailla sitä on myös maalla ja todennäköisesti muovipölyä on ilmassakin. Toistaiseksi tiedämme muoviroskan käyttäytymisestä yllättävän vähän runsaasta tutkimuksesta huolimatta.

Roskia ei pidä silputa tienvarsille

Hartikainen pahoittelee sitä, että nykyihminen on niin kiireinen, ettei ympäristöasioita aina muisteta ajatella. Yksittäisenä käytännön esimerkkinä hän mainitsee tavan niittää tienvarsien heinikot ennen roskien keruuta.

— On järkyttävä virhe ajaa autoista viskatut roskat pieneksi silpuksi. Sittenhän roskaa ei enää saa maastosta pois, vaikka haluaisikin, Hartikainen moittii.

— Haluamme ajatella, ettei meillä täällä Suomessa ole hätää. Mutta jos emme tee mitään, niin roskaantuminen vain jatkuu ja kaikki jää tuleville polville. Siksi asioihin pitäisi puuttua nyt heti, Hartikainen sanoo.

Maailman siivouspäivä lauantaina 21.9. Savonlinnassa: Muoviroskat — uhka vesistöille -luento Linnalan aulakerroksen luentosalissa (Sotilaspojankatu 7) kello 12—14. Roskatalkoot kaupunkiluonnossa klo 14—16, lähtö ja paluu Järjestötalo Kolomoselta (Pappilankatu 3).