Punkaharjun lukiossa viimeinen lukuvuosi - katso ketkä puolustivat koulua ja miksi

Kaupunginvaltuusto päätti lukion toimipisteen lakkauttamisesta maanantaina äänin 35–14, kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Petri Vanhanen

Punkaharjun lukiossa on meneillään viimeinen lukuvuosi.

Savonlinnan lyseon lukion Punkaharjun sivutoimipiste lakkaa ensi syksynä. Siellä on siis meneillään viimeinen lukuvuosi.

Kaupunginvaltuusto päätti lukion toimipisteen lakkauttamisesta maanantaina äänin 35–14, kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginhallituksen enemmistö esitti lukiotoimipisteen lopettamista, koska lukiossa on nyt 21 oppilasta. Lukioitten lopettamisen oppilasmäärärajaksi on kuntaliitossopimuksessa sovittu 35.

Valtuustossa ei käytetty puheenvuoroja lukion lakkautuspäätöksen perustelemiseksi, mutta äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys siis tuli hyväksytyksi.

Punkaharjun lukiotoimipisteen säilyttämistä esitti ensimmäisenä Veikko Puustinen (ps.) Hän ehdotti, että katsottaisiin ensin lukion oppilashaku seuraavan vuoden oppilasmäärästä ja tehtäisiin päätös sen jälkeen.

Kaj Turunen (ps.) ja Juha Kukkonen (ps.) kannattivat Puustista todeten, että samaisen valtuustokokouksen aiemmassa keskustelussa oli perusteltu kiinteistövero- ja veroprosenttien korotusta muun muassa kyläkoulujen säilyttämisellä. Kun veroprosentit vastoin perussuomalaisten esitystä nousivat, olisi heidän mielestään ollut syytä säilyttää Punkaharjun lukio.

Aate Laukkanen (kok.) huomautti, että 71,4 prosenttia Punkaharjun lukiota koskevaan yritysvaikutusten arviointiin vastanneista Punkaharjun suurimmista keskusta-alueen yrittäjistä kertoi, että lukion lakkauttaminen vaikuttaa negatiivisesti heidän toimintaansa. Kehitysjohtaja Hannu Kurki ja sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen lähettivät yritysvaikutusten arviointiin liittyvän kyselyn 24 suurimmalle yritykselle Punkaharjulla. He saivat vastauksen seitsemältä yritykseltä, joista viisi arvioi lukion lakkauttamisella olevan vaikutuksia.

Raimo Laamanen (kd.) palasi kuntaliitoksen talouslukuihin ja totesi, että Kerimäen kuntaliitokseen tuomilla alijäämillä olisi Punkaharjun lukiota pidetty pystyssä monta vuotta. Hän vaati, ettei Punkaharjun lukiota lopeteta ainakaan ennen kuin samaan aikaan Kerimäen lukion kanssa.

Aune Kupiainen (kesk.) sanoi virkamiesten toimineen ala-arvoisesti, kun Punkaharjun lukion asioita on käsitelty. Kupiainen ilmeisesti viittasi aikaisempiin lausuntoihinsa siitä, että nuoret eivät ole uskaltaneet hakeutua Punkaharjun lukioon, koska koulun lakkauttamista on vähän väliä esitetty.

– Virkamiehet voivat näköjään toimia ihan miten vaan saamatta siitä mitään muistutusta tai huomautusta, Kupiainen sanoi.

Kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa yksimielisesti, että Punkaharjun lukio säilyy kevääseen 2016 riippumatta siitä, paljonko siellä on oppilaita. Ennen kesäkuun valtuustoa virkamiesten suunnitelmana oli, että koulu olisi lopetettu jo tulevana vuodenvaihteena, jos valtuuston aiemmin asettama 35 oppilaan raja olisi alittunut. Viime vuoden joulukuussa valtuusto oli päättänyt, että Punkaharjun lukio saa jatkaa, jos oppilasraja ylittyy. Virkamiehet ryhtyivät kuitenkin jo helmikuussa harkita, että koulu vedettäisiin pois yhteishausta ja että lukionpito Punkaharjulla olisi loppunut tänä syksynä.

Tämän viikon maanantaina Punkaharjun lukiotoimipisteen säilyttämistä kannatti perussuomalaisten koko ryhmä eli Veikko Puustinen, Juha Kukkonen, Matti Lundenius, Kaj Turunen, Erkki Rakkolainen ja Kati Verho.

Keskustasta Punkaharjun lukion säilyttämistä kannattivat Leena Kettunen Kerimäeltä, Kauko Rauhansalo Kerimäeltä, Anneli Räisänen Kerimäeltä, Aune Kupiainen Punkaharjulta ja Pekka Nousiainen, joka nykyisin asuu keskikaupungilla. Nousiainen on Punkaharjun entinen kunnanjohtaja, mutta Punkaharju päätti yhdistyä Savonlinnaan vasta Nousiaisen kunnanjohtajakauden päätyttyä.

Kokoomuksesta lukion säilyttämistä kannatti Aate Laukkanen Punkaharjulta. Kristillisdemokraateista koulun säilyttämistä puolustivat Teuvo V. Riikonen sekä kokoomuksesta kristillisdemokraatteihin loikannut Raimo Laamanen Punkaharjulta.
Tyhjää äänestivät kristillisdemokraattien Arto Liukko ja Jouni Koskela.

Kokoomuksen ja keskustan ryhmien selvät enemmistöt kannattivat lukiotoimipisteen lakkauttamista, samoin SDP, vihreät ja vasemmistoryhmä kokonaisuudessaan.

Kaupunginhallituksen ja myöhemmin valtuuston käsittelyssä on kaupunginjohtaja Janne Laineen esitys, jonka mukaan turvarajasta luovuttaisiin ja myös Kerimäen lukiotoimipiste lopetettaisiin syksyllä 2017.

Jaana Hänninen

Jaana Hänninen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet