21 savonlinnalaista oli turvakodeissa viime vuonna — Lähin turvakoti on Mikkelissä

Porvoon lapsisurman kaltainen tapahtuma voisi Savonlinnan Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Taru Piiroisen mukaan tapahtua ihan missä tahansa.

Vesa Vuorela

Savonlinnassa ei ole ollut turvakotia kymmeneen vuoteen. Lähin turvakoti on Mikkelissä. Turvakotipalveluja on vuodesta 2015 alkaen valtakunnallisesti koordinoinut Terveydenja hyvinvoinnin laitos.
Savonlinnassa ei ole ollut turvakotia kymmeneen vuoteen. Lähin turvakoti on Mikkelissä. Turvakotipalveluja on vuodesta 2015 alkaen valtakunnallisesti koordinoinut Terveydenja hyvinvoinnin laitos.

THL:n tilastojen mukaan 21 savonlinnalaista oli viime vuonna turvakodissa lyhyemmän tai pidemmän jakson. Heistä noin puolet oli aikuisia ja puolet lapsia.

Sama henkilö on saattanut tilastoitua eri käynneillä kahdesti. Valtakunnallisen keskiarvon mukaan turvakodissa oleskelu kestää keskimäärin 15 vuorokautta.

 Joissakin tilanteissa on hyvä, että turvakoti on vähän kauempana ja uhri saa vähän aikaa ajatella. - Taru Piiroinen

Savonlinnassa ei ole turvakotia, johon väkivallan uhri voisi majoittua sillon, kun koti ei ole turvallinen.

Kotilon turvakoti ja kriisikeskuksen turva-asunto lopettivat toimintansa samana vuonna, 2007. Nykyisin väkivallan uhreja ohjataan tarvittaessa lähikaupunkien turvakoteihin, esimerkiksi Mikkeliin.

Turvakotipalveluita on vuodesta 2015 alkaen koordinoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Se myöntää hakemuksesta valtion avustusta kunnille, järjestöille tai muille palveluntuottajille, jotka haluavat ruveta pitämään turvakotia.

— Turvakodille on tarkat kriteerit. Siellä on muun muassa oltava henkilöstö paikalla ympärivuorokautisesti, sanoo THL:n erityisasiantuntija Joonas Peltonen.
Ensi vuonna perustetaan yhteensä neljä uutta turvakotia. Ne tulevat Seinäjoelle, Hämeenlinnaan, Espooseen ja Tampereelle.

— Uusia turvakotipalvelujen tuottajia valittaessa otetaan huomioon onko alueella tarpeeseen nähden riittävästi perhepaikkoja, Peltonen sanoo.
Savonlinnasta ei ainakaan tämän vuoden hakuun tullut hakemusta. Peltonen arvioi, että valtakunnallisesti katsottuna suurin tarve uudelle turvakodille ei ole ollut Savonlinnassa.

Peltosen korviin ei ole kantautunut tietoja siitä, että maakuntauudistus olisi siirtämässä turvakotipalvelujen koordinoinnin maakunnille.

Savonlinnan Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Taru Piiroinen sanoo, että kotikaupungissa sijaitseva turvakoti helpottaisi tilannetta joissakin tapauksissa, jotta väkivallan uhri pystyisi esimerkiksi käymään töissä.

— Joissakin tilanteissa on hyvä, että turvakoti on vähän kauempana ja uhri saa vähän aikaa ajatella, Piiroinen sanoo.
— Aina ei turvakoti ole ainoa vaihtoehto, vaan voi mennä esimerkiksi läheisten luo tilapäisesti, Piiroinen sanoo.

”Lähisuhdeväkivaltaan on puututtava ajoissa”

Porvoossa isä puukotti maanantaina kuoliaaksi kolmevuotiaan lapsensa. Lehtitietojen mukaan lapsen äiti oli hakenut itselleen ja lapselle lähestymiskieltoa, mutta sitä ei oltu ehditty myöntää.

Oman lapsen surmaaminen on harvinaista, mutta Porvoon lapsisurman kaltainen tapahtuma voisi Savonlinnan Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Taru Piiroisen mukaan tapahtua ihan missä tahansa.

— Ikävä kyllä voisi. Koko toimintamme tarkoitus on puuttua asioihin ajoissa ja antaa apua ajoissa, jotta voisimme estää pahinta tapahtumasta. Meillä on hyvä lähisuhdeväkivallan vastaisen työn verkosto.

Piiroinen kertoo, että noin puolet hänen asiakkaistaan on lähisuhdeväkivallan uhreja. Asiakkaita hänellä on kymmeniä vuodessa.

Jos väkivallan toistumisen uhkaa huomataan, poliisi, sosiaalityöntekijät, lastensuojelu, asuntotoimisto ja muut viranomaiset miettivät yhdessä, mitä on tehtävissä. He vaihtavat tietoja keskenään asiakkaan luvalla.

— Annamme uhrille käytännön neuvoja, miten väkivaltatilanteessa kannattaa toimia.

Piiroinen kannustaakin ottamaan yhteyttä esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen tai sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammattilaisiin, jos omassa lähisuhteessa on väkivaltaa.

— Väkivaltatilanteessa kuitenkin pitää ensimmäiseksi soittaa hätäkeskukseen, jos pystyy soittamaan. Kotona ei kannata paeta keittiöön koska se ei ole turvallinen paikka. Kylpyhuoneeseen ei kannata lukittautua, koska sieltä ei pääse pois, Piiroinen havainnollistaa.

Lähestymiskielto ei aina auta — eivätkä kaikki sitä edes halua

Käräjäoikeudelta on Savonlinnassa haettu tänä vuonna 16:ta lähestymiskieltoa. Myönnettyjen lähestymiskieltojen määrästä ei ole tietoa.
Piiroisen mukaan lähestymiskielto sinänsä saa osan väkivallan tekijöistä muuttamaan omaa toimintaansa.

— Aina lähestymiskielto ei auta. Silloin pitää vain jaksaa ilmoittaa poliisille lähestymiskiellon rikkomisesta. On myös muistettava, että väkivalta on rikos, vaikka lähestymiskieltoa ei ole haettu.

Kaikki väkivallan uhrit eivät halua lähestymiskieltoa tai ole valmiita lopettamaan suhdetta.

Uusimmat uutiset