Hotelliyrittäjä Saimi Hoyer: Jos Parikkala olisi Pohjanmaalla, rajanylityspaikka olisi jo auki — Tuore selvitys osoittaa, että Parikkalan rajanylityspaikasta hyötyisi koko Suomen kansantalous

Rajanylityspaikasta olisi hyötyä teollisuudelle ja matkailulle. Laatokan Lankun yrittäjä, parikkalalainen Pekka Paakkinen on koonnut yritysverkoston, joka rakentaisi rajanylityspaikalle rakennukset.

Tuija Pauhu

Laatokan Lankun yrittäjä Pekka Paakkinen (oik.) ja parikymmentä muuta yrittäjää ovat valmiita investoimaan Parikkalan rajarakennelmiin, jotta asia ei tyssäisi valtion rahapulaan. Matkailuyrittäjät Saimi Hoyer ja Markus Heiskanen ihmettelevät miksi rajanylityspaikkaa ei ole jo tehty.
Laatokan Lankun yrittäjä Pekka Paakkinen (oik.) ja parikymmentä muuta yrittäjää ovat valmiita investoimaan Parikkalan rajarakennelmiin, jotta asia ei tyssäisi valtion rahapulaan. Matkailuyrittäjät Saimi Hoyer ja Markus Heiskanen ihmettelevät miksi rajanylityspaikkaa ei ole jo tehty.

Yritykset hyötyisivät merkittävästi, jos Parikkalan rajanylityspaikka avattaisiin kansainväliselle matkailijaliikenteelle ja viennille.

Hyötyjä koituisi teollisuudelle koko maassa sekä matkailuelinkeinolle etenkin Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalaa ja Kuopion Tahkoa myöten.

Tämä ilmenee Sitowisen tekemässä vaikutusselvityksessä, jonka Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto julkistivat torstaina hotelli Punkaharjussa.

Parikkalan rajanylityspaikka on nykyisin tilapäinen. Sen kautta voi käytännössä kuljettaa vain puuta. Matkailu tai muut kuljetukset eivät ole mahdollisia.

Laatokan rannalle matkaa 68 kilometriä — formularataakin tehdään entiseen Rautuun

Jos Parikkalan rajanylityspaikka avattaisiin, Punkaharjulta ajaisi Laatokan rannalle Lahdenpohjaan 68 kilometrin matkan noin tunnissa. Nyt matkaa kertyy 140 kilometriä enemmän.

Hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer korosti, että Parikkalan rajanylityspaikka on matkailuyrityksille äärimmäisen tärkeä.

— Tämä on asia, joka pitää ajatella isosti ja yhdessä. Nyt pitää saada muutkin uskomaan, mikä hyöty Parikkalan rajanylityspaikasta on koko Suomelle, Hoyer sanoi.

Hoyer markkinoi hiljattain Savonlinnan seudun matkailumahdollisuuksia Italiassa. Italialaiset katsoivat karttaa ja olettivat, että hänen hotellinsa on täynnä venäläisiä matkailijoita.

— Ei ole, italialaisia on enemmän, Hoyer kertoo hämmentyneenä vastanneensa.

Hoyer huomautti, että jo yksin Laatokalle hiljattain perustettu 122 000 hehtaarin kansallispuisto voisi Parikkalan rajanylityspaikan ansiosta lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa.

— Parikkalan rajanylityspaikka avaisi myös kulttuurimatkailulle uusia mahdollisuuksia Venäjältä Suomeen ja Suomesta Venäjälle.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen lisäsi houkutusten listaan vielä formularadan, joka on tulossa entiseen Rautuun, nykyiseen Sosnovoon.

Parikkalan rajanylityspaikasta on puhuttu jo vuosia.

— Pohjalainen ystäväni sanoi minulle, että jos Parikkala olisi Pohjanmaalla, asia olisi jo hoidettu, Hoyer sanoi.

Rantasalmen Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen toivoo päätöksentekoon rohkeutta ja viisautta

Myös Rantasalmen Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen oli sitä mieltä, että yrittäjän näkökulmasta rajanylityspaikan pitäisi vaan hoitaa. Hän tähdensi, että markkinointiponnisteluja toki on tehtävä matkailijoitten, myös venäläisten, saamiseksi Rantasalmelle.

— Markkinointi olisi helpompaa, jos matkailijoille voisi osoittaa suoran reitin Rantasalmelle. Toivon päätöksentekoon rohkeutta ja viisautta, Heiskanen sanoi.

Yritykset valmiita investoimaan rajanylityspaikkaan

Laatokan Lankun yrittäjä, parikkalalainen Pekka Paakkinen on koonnut parinkymmenen yrityksen verkoston, joka on valmis perustamaan yhtiön, investoimaan kansainvälisen raja-aseman rakennuksiin ja vuokraamaan ne pitkällä vuokrasopimuksella edullisesti rajaviranomaisille.

Yrityksiä on mukana Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta.

— Rajanylityspaikan kansainvälistämisen esteenä ei saa olla se, että valtiolla ei ole rahaa, Paakkinen sanoi.

— Sitäpaitsi osakeyhtiö saattaa olla ketterämpi toimija kuin valtion Senaatti, Paakkinen sanoi.

Viialainen kertoi, että rajarakennusten yksityiseen rahoitukseen on valtiovallalla ollut mielenkiintoa. Hän kertoo, että muun muassa nykyinen eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) oli sisäministerinä ollessaan kiinnostunut ajatuksesta.

Viialainen korosti, että kysymys Parikkalan rajanylityspaikasta on ennen kaikkea poliittinen ratkaisu.

— Ensin hallituksen pitää päättää, halutaanko se. Sen jälkeen mietitään, miten se maksetaan. Yritykset ovat hyvinä kirittäjinä, Viialainen sanoi.

”Kun rajanylitysten määrä alkaa kasvaa, on liian myöhäistä investoida”

Venäjä on kahdesti esittänyt Suomelle Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä. Suomen hallitus on molemmilla kerroilla torjunut ajatuksen todeten, että sen aika ei ole vielä.

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen korosti, että rajaan on satsattava nyt eikä vasta sitten, kun rajanylitysten määrä taas alkaa kasvaa.

— Ennen pitkää varmasti päästään taas käyrälle, joka ennen Krimin tapahtumia oli nousujohteinen. Silloin investoinnit pitää olla tehtyinä, koska muuten ollaan myöhässä, Leinonen sanoi.

Viialainen arveli, että rajanylityspaikka voisi avautua noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun päätös sen avaamisesta on tehty.

Tuija Pauhu

Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmän puheenjohtaja Ari Berg (kesk.) totesi, että huolimatta rajanylityspaikan tilapäisestä luonteesta raskaan liikenteen rajanylitykset lisääntyneet enemmän kuin vakinaisilla rajanylityspaikoilla.

Tuoretta selvitystä on jo esitelty ministereille

Torstaina julkistettu selvitys on Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmän vuonna 2015 julkaiseman selvityksen päivitys.

Seurantaryhmä on esitellyt tuoretta selvitystä jo liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) ja sisäministeri Kai Mykkäselle (kok.). Piakkoin se esitellään myös ulkoministerille ja työministerille. Tarkoituksena on vakuuttaa valtiovalta rajanylityspaikan hyödyistä.

Seurantaryhmän puheenjohtaja Ari Berg (kesk.) totesi, että huolimatta rajanylityspaikan tilapäisestä luonteesta raskaan liikenteen rajanylitykset ovat Parikkalassa kaksinkertaistuneet vuodesta 2013. Vuonna 2017 ylityksiä oli jo yli 20 000. Ylitysmäärien kasvu on ollut paljon suurempi kuin vakinaisilla rajanylityspaikoilla.

Rajanylityspaikka toisi 80 miljoonaa euroa uutta matkailutuloa ja säästäisi teollisuusyritysten kustannuksia

Parikkalan rajanylityspaikan kautta matka Pietarista esimerkiksi Savonlinnan seudulle, Pohjois-Karjalaan tai Kuopioon on merkittävästi lyhyempi kuin eteläisten rajanylityspaikkojen kautta. Venäjän puolella tiet on laitettu hyvään kuntoon. Viimeinen 18 kilometrin pätkä Lahdenpohjan eteläpuolista Pietarin moottoritietä valmistuu ensi vuonna.

Rajanylityspaikan vakinaistaminen lyhentäisi kuljetusmatkoja 15 —170 kilometriä eli keskimäärin 20 kilometriä suuntaansa. Tämä olisi merkittävä kustannussäästö teollisuudelle.

— Rajanylityspaikan kansainvälinen status antaisi mahdollisuuden kuljettaa muutakin kuin puuta, esimerkiksi paluukyydissä, Viialainen huomautti.

Uutta matkailutuloa rajanylityspaikka toisi selvityksen mukaan Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan noin 57 miljoonaa euroa välittömästi avaamisensa jälkeen ja 80 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden kuluessa. Uusia työpaikkoja tulisi 400.

— Valtaosa liikenteestä olisi uutta. Se ei olisi pois muilta rajanylityspaikoilta. Osa toki oikaisisi, Viialainen sanoo.

Rajanylityspaikan investointitarve Suomen puolella olisi alle 23 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset 5,4 miljoonaa euroa vuodessa.

— Rajanylityspaikka maksaisi itsensä nopeasti takaisin, Viialainen sanoo.

Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen kiitteli tuoretta selvitystä todeten, että siinä tuodaan selvästi esille elinkeinoelämän, teollisuuden ja matkailun tarpeet. Samoin selvityksestä käy ilmi, että Parikkalaan satsattu raha ei olisi muilta pois.

— Tässä on menestymisen eväitä, Huuskonen arveli.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut