Norpan kanta-arvio jäi julkistamatta Savonlinnassa - Saimaan pinta tottelee hallintaa ja toiveissa on uusi suojeluhanke

Useat tahot ovat joka tapauksessa jatkamassa EU-hankkeessa aloitettuja suojelutoimia.

Timo Seppäläinen

Saimaannorpan suojelutyö jatkuu ja viritteillä on myös uusi iso EU-rahoitteinen suojeluhanke.
Saimaannorpan suojelutyö jatkuu ja viritteillä on myös uusi iso EU-rahoitteinen suojeluhanke.

Saimaannorpan tuorein kanta-arvio jäi maa- ja metsätalousministeriöltä Savonlinnassa torstaina julkistamatta.

Sen sijaan Saimaan juoksutusta ja meneillään olevaa sekä mahdollisesti uutta tulevaa suojeluhanketta ympäristöministeriön asettaman Saimaannorpan suojelutyöryhmän kokouksessa ruodittiin, kertoo luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov Etelä-Savon ely-keskuksesta.

— Viime talvena Kaakkois-Suomen ely-keskus onnistui Saimaan juoksutuksessa norpan kannalta hyvin. Juoksutusta lisättiin jo ennen vuodenvaihdetta ja sen jälkeen määrä vielä nostettiin 900 kuutiometriin sekunnissa. Tällä vältettiin se tilanne, että keväällä vesi olisi laskenut yli 20 senttiä ja jää pesien päällä olisi ruvennut murtumaan.

Ustinovin mukaan tuleva talvi on tämän hetken tiedon valossa paljon helpompi.

— Veden pinta on kuivan kesän jäjiltä keskimääräistä alempana. Ilman hurjia sateita vesi ei hirveästi nouse eikä pintaan ole niin paljon tarvetta vaikuttaa.

Tämän vuoden lopussa päättyy viisivuotinen EU-rahotteinen Saimaannorppa LIFE –hanke. Sen avulla saatiin paljon uutta tutkimustietoa norpasta ja sen liikkumisesta, hankittua suojeluun uusia alueita ja kalastukseen lisää valvontaa.

Ammattikalastuksen kannalta merkittävää oli uuden norppaturvallisen rysän kehittäminen. Rysässä on kalterit estämässä norpan meno pyydykseen. Vaikka se sisälle änkeäisikin, on tarjolla vielä pakosukat hukkumista estämässä.

Kehittämistä jäi siltä osin, että kuhaa ja muuta suomukalaa uusilla rysillä on ainakin Haukivedeltä saatu, mutta muikku ei kalterirysään mene eikä siitä siis tällaisena täysin ole norpalle vaarallisen verkkopyynnin korvaajaksi.

Ustinovin mukaan Pohjois-Savon ely-keskus jatkaa norppaturvallisen rysäkalastuksen kehittämistä myös muiden kuin ammattikalastajien käyttöön.

Norpansuojelutyö jatkuu monilla rintamilla ja viritteillä on myös jo uusi pääosin EU-rahoitteinen hanke. Ustinovin mukaan se on toteutuessan samaa kokoluokka kuin nyt päättymässä oleva.

— Keväällä oli ensimmäinen hakukierros EU-hankkeisiin ja siihen lähti Metsähallituksen johdolla mukaan kymmenkunta tahoa. Tuo alustava hakemus hyväksytään tai hylätään tämän kuun aikana. Jos se hyväksytään, tehdään varsinainen perusteellisempi hakemus. Tammikuussa aletaan tietää sen edistymisestä, ja kesällä saadaan lopullinen päätös, Ustinov kuvailee prosessin kulkua.

Päättyvästä hankkeesta saatiin rahaa esimerkiksi kalastuksenvalvontaan ja sukeltamalla tehtävään tehostettuun pesälaskentaan. Sillä saatiin jäiden sulamisen jälkeen varmistettua istukkalöydöillä kuutin syntyneen, vaikka peruspesälaskennassa ei ole havaintoa. Myös apukinosten tekemiseen ja keinopesiin saatiin tukea.

EU edellyttää toiminnan jatkamista hankerahoituksen jälkeenkin. Nyt hankerahoituksessa tulee joka tapauksessa ainakin yhden kevättalven mittainen tauko. Ustinovin mukaan työtä jatketaan.

— Yliopisto pyrkii kehittämään keinopesiä joka tapauksessa, samoin vapaaehtoista apukinostoimintaa pyritään jatkamaan. Kalatalousalueiden toivotaan jatkavan kalastuksen valvontaa.

Saimaannorpan suojelutyöryhmässä istuvat Saimaan alueen ely-keskukset, kalastusalueet, kalatalouskeskukset, kunnat ja maakuntaliitot, Metsähallitus, Itä-Suomen yliopisto, ministeriöt (YM, MMM) sekä useat edunvalvontajärjestöt.

Lue lisää saimaannorpan suojelusta:

Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma

Ympäristöhallinnon päivitetyt saimaannorppaa koskevat verkkosivut 

Metsähallituksen laatimat kartat tärkeimmistä pesimäalueista

Saimaannorppa LIFE –hankkeen kotisivu