Korpit nokkivat pilalle yli 140 säilörehupaalia Kerimäen Silvolassa pari kesää sitten – Savonlinnassa maakunnan suurimmat rauhoitettujen eläinten aiheuttamat tuhot

Valkoposkihanhien aiheuttamia tuhoja korvattiin eniten.

Pixabay

Korppi on rauhoitettu eläin. Pesimäkannan suuruudeksi arvioidaan 30 000 paria.
Korppi on rauhoitettu eläin. Pesimäkannan suuruudeksi arvioidaan 30 000 paria.

Korppiparvi tuhosi yli 140 säilörehupaalia Maatalousyhtymä Aallon tilalla Kerimäen Silvolassa toissa kesänä. Pelloilla parveili parhaimmillaan useita kymmeniä korppeja yhtä aikaa.

– Ne saapuivat heinäkuussa niittohommien aikaan ja viipyivät käytännössä koko syksyn ajan, Juha Aalto, yksi yhtymän perustajista, muistelee.

– Eikä niitä paaleja oikein voinut suojatakaan, niitä oli niin paljon eivätkä ne tahdo pysyä koossa siirrellessä.

– Kuivaheinäpaalit me saimme turvaan verkoilla. Mutta se oli tehtävä jo saman illan aikana, sillä korpit tulivat melkein heti takaisin.

Reikiä yritettiin myös teipata

Osa nurmisäilörehupaaleista jouduttiin heittämään kokonaan pois. Paaleja yritettiin myös teippailla, mutta homma todettiin pian turhaksi.

– Yhdessä paalissa saattoi olla kymmenen, kaksikymmentä tai jopa kolmekymmentä reikää. Kun ne oli paikattu, linnut tulivat kohta takaisin, Aalto kertoo.

Menetysten rahallista arvoa Aalto ei ole laskenut.

– Lähinnä harmittaa hukkaan mennyt työ. Ongelmista joutuivat kärsimään myös ne hevostilat, joille paalit olisivat olleet menossa.

Korpit palasivat paalauksen jälkeen myös viime kesänä. Maatalousyhtymä Aalto tuotti aiemmin lihakarjaa, mutta on sittemmin keskittänyt toimintansa kasvinviljelyyn.

Sääksi napsi kalanpoikasia

Maatalousyhtymä Aallon maatila on yksi niistä tiloista, jotka ovat saaneet Ely-keskukselta korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista tuhoista.

Etelä-Savossa tuhot keskittyivät vuonna 2018 yhtä kohdetta lukuunottamatta Savonlinnan seudulle. Korvausten kokonaismäärä oli runsaat 19 000 euroa.

Myös vuotta 2019 koskevat ensimmäiset korvaushakemukset ovat Savonlinnasta ja Rantasalmelta.

Korppien lisäksi tuhoja ovat aiheuttaneet valkoposkihanhet. Esimerkiksi Ala-Särkilahdella ne vahingoittivat syysvehnä- ja syysruispeltoja sekä säilörehunurmia. Samanlaisia tuhoja on ollut myös Rantasalmella.

Lisäksi kalasääski aiheutti tuhoja Sulkavan Vekarasalmella toimivassa kalanviljelylaitoksessa, jossa kasvatetaan kirjolohenpoikasia.

Ennätysvuosi korvauksissa

Korvauksia haettiin valtakunnan tasolla ennätyksellisen paljon. Niitä maksettiin yhteensä noin 1,47 miljoonaa euroaa koskien vuotta 2018. Vuoden 2019 kokonaismäärä tiedetään vasta kesällä, sillä korvausten hakuaika jatkuu aina toukokuun loppuun saakka.

Korvauksia maksetaan vain maa- ja metsätaloudelle, rakennuksille sekä kalataloudelle. Esimerkiksi kahvilayrittäjät eivät saa korvauksia lokkien aiheuttamista haitoista.

Eniten tuhoja aiheuttavat valkoposkihanhet, joiden takia tuhojen ja korvausten määrät ovat nousseet viime vuosina.

Korvausmenettely muuttumassa

Ympäristöministeriö käynnisti vuoden alussa luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen. Samassa yhteydessä on tarkoitus valmistella uusi laki luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä.

Lakiuudistusta perustellaan juuri lintujen aiheuttamien vahinkojen kasvulla.

Ympäristöministeriön verkkosivuilta löytyy ohjeita, kuinka rauhoitetuilta linnuilta voi suojautua.

Uusimmat uutiset