Wuorinen vaatii säilyttämään yritystuet ja sairaalan päivystyksen

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen kertoo maakunnan toiveet keskustan eduskuntaryhmälle.

Antti Varonen

— Savonlinnan seudulla ja Etelä-Savon maakunnalla on yhteistyötä Venäjän suuntaan paljon. Siitä on pelkkää hyötyä meidän talousalueelle ja maakunnalle, sanoo Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajan Jarkko Wuorinen.

Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) on huolissaan suunnitelmista, joiden mukana alueellisia yritystukia leikattaisiin valtion budjetissa. Wuorinen aikoo kannustaa keskustan eduskuntaryhmää vastustamaan moisia pyrkimyksiä. Wuorinen käyttää puheenvuoron eduskuntaryhmän kesäkokoukseen liittyvällä maakuntaliiton vastaanotolla Olavinlinnassa illalla.

— Jos yritystukia leikataan, pienet ja keskisuuret yritykset ovat suurimmat häviäjät. Vaikka tutkimukseen panostettaisiin yritystukien kustannuksella, Etelä-Savo jäisi tappiolle verrattuna Etelä-Suomen kasvukeskuksiin.

Aluepolitiikkaa tarvitaan Wuorisen mukaan jatkossakin. Nyt työ- ja elinkeinoministeriön avustuksista ja Finnveran lainoista suurin osa kohdistuu Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin.

— Kuitenkin Suomi elää vientiteollisuudesta, ja on pääasiassa muualla kuin Helsingissä, Wuorinen huomauttaa. Siksi olisi myös riittävä ammatillinen koulutus turvattava maakunnissa.

Wuorinen haluaa lähettää keskustan eduskuntaryhmän kautta terveisiä myös päivystysasetuksesta.

— Päivystysasetus ei saa muotoutua sellaiseksi, että se vaarantaa Etelä-Savossa mietityn järjestelmän, jonka mukaan riittävän tasoinen päivystys jatkuu sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloissa.

Wuorinen on tyytyväinen siihen, että maakuntauudistusta jatketaan 18 maakunnan pohjalta. Hän toivoo, että valtio osoittaa riittävästi rahaa maakuntauudistuksen valmisteluun.

Tähän mennessä Etelä-Savossa uudistuksen valmisteluun on käytetty 150 000 euroa kuntien rahaa ja 400 henkilön osa-aikainen työpanos.

Wuorisen mielestä maakuntalaki pitäisi säätää niin, että maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon hoitamiseen muodostettaisiin maakunnalliset yhtiöt eikä valtakunnallista. Hän epäilee, että valtakunnallinen yhtiö veisi työpaikatkin pois maakunnista.

Luonnollisesti Wuorinen puhuu myös Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen puolesta.

Anniina Jeskanen

Anniina Jeskanen

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo