Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mielestä on tärkeää, että maakuntaratkaisun seuraamukset selvitetään ennen kuin asiasta annetaan lausunto – Maakuntien strategioissa saattaa olla Savonlinnan seudun kuntien kannalta olennaisia eroja

Etelä-Savossa tunnistetaan maakunnan monimuotoisuus ja moninapaisuus. "Onko niin, että Pohjois-Savo keskittyy enemmän keskuskaupungin vahvistamiseen", Mäkinen pohtii

Vesa Vuorela

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo, että kukaan ei vielä tiedä, mitä kaikkia vaikutuksia on sillä, jos Savonlinnan seutu siirtyy Pohjois-Savoon.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo, että kukaan ei vielä tiedä, mitä kaikkia vaikutuksia on sillä, jos Savonlinnan seutu siirtyy Pohjois-Savoon.

Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mielestä on tärkeää, että Savonlinnan seudun maakuntavaihtoehtojen kaikki mahdolliset seuraamukset selvitetään huolellisesti ja että vasta selvitysten jälkeen kunnat ja maakunta päättävät, millaisen lausunnon ne maakuntaratkaisusta antavat.

Sote-lakiluonnos on kommentoitavana syyskuun 25. päivään saakka. Luonnoksessa Savonlinna, Enonkoski, Sulkava ja Rantasalmi on kirjoitettu osaksi Pohjois-Savon maakuntaa, mutta toisena vaihtoehtona esitellään Etelä-Savon maakunta.

Mäkinen toteaa, että lakiluonnoksessa on sivuutettu kahdella virkkeellä se, miten Savonlinnan seudun mahdollinen maakuntavaihdos vaikuttaisi maakunnan liitolle nykyisin kuuluviin tehtäviin.

– Kyse ei ole pelkästään sotesta. Kyse on koko maakunnan tulevaisuudesta. Meidän on selvitettävä, millainen olisi Etelä-Savon maakunta ilman Savonlinnan seutua. On myös selvitettävä, millainen olisi Savonlinnan asema Pohjois-Savossa verrattuna siihen, millainen se on Etelä-Savossa, Mäkinen sanoo.

Mäkinen huomauttaa, että huolellinen vaikutusarviointi kuuluu hyvään lainvalmisteluun.

– Maakuntaliiton ja Savonlinnan seudun kuntien on tehtävä se vaikutusarviointi nyt itse. On selvitettävä vaikutukset elinvoimaan, aluetalouteen ja vaikutusmahdollisuuksiin.

Mäkinen korostaa esittävänsä tässä haastattelussa vain kysymyksiä.

– Vastauksia ei vielä tiedetä. Toivottavasti syksyllä tiedetään.

Pohjois-Savon soteen siirtyessään Savonlinnan seutu siirtyisi myös Pohjois-Savon maakuntaan

Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kuntien vastuulta itsehallinnollisten maakuntien vastuulle vuoden 2023 alussa. Vielä ei tiedetä, mitä muita tehtäviä itsehallinnollisille maakunnille siirtyy. Sitä selvittelee parlamentaarinen työryhmä tämän vuoden aikana.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on kuitenkin tehnyt selväksi, että maakunnan liittojen ja valtion aluehallinnon rajat määräytyvät sote-maakuntien rajojen perusteella.

Pohjois-Savon soteen siirtyessään Savonlinna seutu siis siirtyisi Pohjois-Savon maakuntaan. Tämä Mäkisen mukaan tarkoittaa, että Savonlinnan näkökulmasta on tehtävä vaikutusarviointi muun muassa maakuntastrategioiden vaikutuksista.

– Maakuntastrategioiden perusteella kohdennetaan muun muassa maakuntaan tuleva EU-rahoitus. Etelä-Savossa Savonlinna on saanut tällä rahoituskaudella enemmän kehittämisrahaa kuin asukasluvun perusteella laskettuna "kuuluisi". Me emme tiedä, mitä Pohjois-Savossa tapahtuisi.

Etelä-Savon strategiassa korostetaan biotaloutta sekä sitä, että maakunta edustaa kansainvälistä huippua kuitu- ja prosessiteknologiassa. Siksi Savonlinnan toimijat ja etenkin Savonlinnassa sijaitseva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yksikkö ovat saaneet 19 miljoonaa euroa EU-rahaa pääasiassa kuitulaboratorion ja matkailun kehittämiseen. Se on noin 43 prosenttia maakunnan seudullisten hankkeiden rahoituksesta. Savonlinnan osuus maakunnan väestöstä on 31 prosenttia. Suurin osa hankkeista on maakunnallisia.

Tahko vai Saimaa?

Mäkisen mukaan on myös selvitettävä, miten Etelä-Savon ja Pohjois-Savon matkailustrategiat eroavat toisistaan.

– Meillä painotetaan luontomatkailua ja Saimaan vetovoimaa. Käsittääkseni Pohjois-Savossa painotus on toisenlainen ja esimerkiksi Tahko on keskeisessä roolissa, Mäkinen sanoo.

Mäkinen sanoo, että tarkoin on tutkittava myös strategioiden lähtökohdat.

– Etelä-Savossa tunnistetaan maakunnan monimuotoisuus ja moninapaisuus. Onko niin, että Pohjois-Savo keskittyy enemmän keskuskaupungin vahvistamiseen?

Mäkinen kysyy, mitä Pohjois-Savossa tapahtuisi Savonlinnan lentoliikenteelle. Etelä-Savo on pitänyt lentoliikenteen puolustamista tärkeänä Savonlinnan elinvoiman takia.

Savonlinna olisi Pohjois-Savossakin Parikkalaa lähinnä sijaitseva alue – Mutta ei tiedetä, miten Pohjois-Savo suhtautuisi naapuruusohjelmaan

Oma lukunsa on EU:n Kaakkois-Suomi-Venäjä-ohjelma ja siihen liittyvä Parikkalan rajan kehittäminen sekä Savonlinnan ja Pietarin yhteistyö. Etelä-Savo on mukana naapuruusohjelmassa, josta Savonlinna hyötyy eniten.

Pohjois-Savon maakunnassakin Savonlinnan seutu olisi Parikkalaa ja Pietaria lähinnä sijaitseva alue.

– Emme tiedä miten Pohjois-Savo naapuruusohjelmaan suhtautuisi, Mäkinen sanoo.

Pohjois-Savo on nykyisin Kaakkois-Suomi-Venäjä-ohjelman liitännäisjäsen.

Kaikki EU-rahoitukseen liittyvä vaikutusarviointi on vaikeaa, koska EU:n lopulliset budjettipäätökset puuttuvat, samoin kansalliset linjaukset rahoituksen jakamisesta.

Maakuntavaltuustossa ei ole kuntakiintiöitä

Itsehallinnollista maakuntaa hallitsee lakiluonnoksen mukaan suoralla vaalilla valittu maakuntavaltuusto. Vaaleissa ei ole kuntakohtaisia kiintiöpaikkoja. Jo viime hallituskaudella laskettiin, että pienet kunnat saattavat jäädä vaille omaa edustajaa maakunnan hallinnossa.

– Ongelma on aito. Se saattaa johtaa siihen, että päätöksenteko keskittyy keskuskaupunkeihin, Mäkinen sanoo.

Suuremmassa maakunnassa laita-alueen pienten kuntien päätösvalta saattaa olla vielä heikompi kuin vähän pienemmässä maakunnassa.

"Toimivaa ei kannata rikkoa"

Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mukaan koko maakuntaan vaikuttaa se, siirretäänkö Savonlinnan seutu lopulta Pohjois-Savoon vai jatkaako se Etelä-Savossa.

Mäkinen huomauttaa, että asia vaikuttaa merkittävästi koko maakunnan kantokykyyn eli siihen, miten rahat riittävät tehtävien hoitamiseen.

EU-rahoitukseen liittyvän viranomaistehtävän lisäksi maakunta vastaa muun muassa maakuntakaavoituksesta, rakennusperinnesuojelusta, liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja monista muista asioista.

– Meillä olisi samat tehtävät kuin ennenkin, vaikka väestö pienenisi kolmanneksella, Mäkinen sanoo.

Kustannusten ja kantokyvyn lisäksi kyse on myös siitä, että nykyiset toimintamallit jouduttaisiin laittamaan uusiksi, jos Savonlinnan seutu lähtisi.

– Mielestäni toimivaa ei kannata rikkoa, Mäkinen sanoo.

Mäkinen huomauttaa, että maakunnan jakautuminen vaikuttaisi myös kaikkiin epävirallisiin maakunnallisiin organisaatioihin, kuten eri alojen yhdistyksiin, edunvalvontajärjestöihin ja yrityksiin.

Lue kaikki sote-lakiluonnosta koskevat jutut tästä linkistä.