Parikkalaan perustettiin uusi seurakunta – Raamatun tulkinta ajoi ryhmän erilleen evankelisluterilaisesta kirkosta

Ryhmä ei voi hyväksyä Kirkolliskokouksen päätöksiä.

Katri Levänen

Uuden seurakunnan opillinen perusta on Raamatussa ja luterilaisessa tunnustuksessa.
Uuden seurakunnan opillinen perusta on Raamatussa ja luterilaisessa tunnustuksessa.

Parikkalaan on perustettu uusi seurakunta. Pyhän Ristin luterilaisen seurakunnan perustamiskokous pidettiin sunnuntaina 19. tammikuuta. Seurakunnan opillinen perusta on Raamatussa ja luterilaisessa tunnustuksessa.

Jo syyskuusta 2017 alkaen on Parikkalassa vietetty luterilaisia ehtoollisjumalanpalveluksia Imatran Joosuan seurakunnan kappeliseurakuntatoimintana, ensin Helenansaaressa ja viime helmikuusta lähtien Petäjikönkadulla sijaitsevassa Lähetyskappelissa. Toiminnasta ovat vastanneet paikalliset vapaaehtoiset.

– Seurakunnan perustamispäätöksen taustat ovat hyvin laajat, mutta tiivistettynä kaikki pohjautuu pitkälti Raamattu-kysymykseen sekä siihen, miten viime vuosikymmenien aikana Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on alettu Raamattua tulkita. Näin maallikon näkökulmasta Kirkolliskokous on tehnyt sellaisia päätöksiä ja muutoksia kristilliseen oppiin, joita ei voi hyväksyä, kertoo perustajajäseniin kuuluva Harri Hernesmaa.

Hernesmaa mainitsee esimerkkinä, että osa parikkalalaisista on jäänyt niin sanotusti kodittomiksi, koska eivät voi osallistua paikallisseurakunnan järjestämään jumalanpalvelukseen.

– Monet ovat joutuneet ajamaan jumalanpalvelukseen esimerkiksi Imatralle tai Savonlinnaan, hän sanoo.

Seurakuntalaisten tarkkaa lukumäärää Hernesmaa ei halua kertoa. Sunnuntaisin pidetyissä messuissa kävijöitä on ollut noin 30–40.

Perustamiskokouksessa uuden seurakunnan vastaavaksi pastoriksi kutsuttiin Joni Ahonen Lappeenrannasta ja avustavaksi pastoriksi oman toimensa ohella Oskari Nummela Parikkalasta.

Pyhän Ristin luterilaisen seurakunnan talous perustuu seurakuntalaisten vapaaehtoiseen kannatukseen ja pääasialliseen toimintaan kuuluu tällä hetkellä viikoittaisten messujen ohella pyhäkoulu ja raamattupiiri.

– Katsotaan millaisia toiveita seurakuntalaisilta tulee ja millaiset resurssit meillä on niihin vastata, Hernesmaa toteaa.

Perustamiskokouksen yhteydessä seurakunta päätti myös hakea Suomen evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan jäsenyyttä, jolla on Suomessa seurakunta tai toimintaa yli 40 paikkakunnalla. Lisäksi Kiteen Luther-Säätiön ja Lähetyshiippakunnan messut liitettiin Parikkalaan kappeliseurakunnaksi.

– Toivomme, että yhteistyö Kiteen kanssa vahvistaa toimintaa molemmilla paikkakunnilla ja voisimme tavoittaa uusia ihmisiä kuulemaan evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta.